Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,241 - 2,250 (kaikkiaan 2,255)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Eräs henkilö olisi iloinen sodista Ukrainassa ja Lähi-idässä sillä hänen mielestä isoin ongelma on se että meitä on liikaa eli ihmisiä on liikaa hänen nimensä oli Pentti Linkola.

    narisija

    Erään uskonlahkolaisen mukaan sodat ja muut ihmiskunnan vitsaukset ovat jumalansa järjestämiä, syystä ettei maapallo tuhoudu liikakansoituksen vuoksi. Jotenkin noin se meni, en muista enään sanatarkasti.

    käpysonni käpysonni

    Säästöjä saataisiin helpoiten kuntaliitoksilla ja sote-alueita karsimalla.

    Nyt on meillä 309 kuntaa, joista alle 5000 asukkaan kuntia on peräti 113 kpl. Nuo pienet kunnat kun liitettäisiin isompiin, saataisiin hallintohimmeliä karsittua. Kuntaliitosten vastustajat sanovat että liitosten seurauksena palvelut heikkenevät, niin mitkä palvelut, kun pienissä kunnissa ei nykyäänkään enää palveluita ole, on vain se  veronmaksajille kalliiksi tuleva kunnallishallinto. Mutta palvelut haetaan isommista kaupungeista tai naapurikunnista

    Samoin sotealueita pitää karsia. Oli vain kepun halu näin moneen sote-alueeseen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Äskettäin oli jossain kirjoitus soteuudistuksesta. Sen vaihtoehtona olisi ollut kasvattaa kuntien kokoa, esimerkiksi noin 50 kappaleeseen. Silloin kukin vahva kunta olisi pystynyt tuottamaan sotepalvelut valtion avustuksin. Olisi asiakkaan kannalta paljon selkeämpää hakea palveluita omasta kunnasta kuin hyvinvointialueelta.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Linkola oli viisas mies. Maapallolla on yli puolet liikaa ihmisiä. Aika ratkaisee, missä sitten oli liikaa kansoitusta.

    Perko

    ”Keinotekoinen evoluutio?
    Jos luonnonvalinta ei enää toimi, ihmiskunta saattaa joutua turvautumaan geenimuokkaukseen (CRISPR) tai robottielimiin pysyäkseen kehityksen kärjessä. Evoluutio ei ehkä romahda – se vain siirtyy laboratorioon. ”  Tammen ja petäjän geeneillä ikää voidaan jatkaa satoja vuosia.

    ”Me olemme ensimmäinen laji, joka voi päättää omasta evoluutiostaan. Mutta tiedämmekö, mitä olemme tekemässä?”

    Apli

    Uudenmaan työttömyys paheni nopeasti: jopa johtajia jää työttömiksi | HS.fi

    Enää edes koulutus ei takaa työtä, korkeasti koulutettuja on yhä enemmän työttöminä..

    Perko

    Aiemmin historiassa käyttivät nimitystä oppinut,  nykyinen koulutettu ei välttämättä ole oppinut ja ovat turhan siellä  koulussa olleet.  Konsta Pylkkänen sanoi sen niistä  paljaaksi hakkaajista!

    mehtäukko

    Tautitila se on oltava tuon paljaan hakkuun. Joka kohdassa tunkee paikalle.

    käpysonni käpysonni

    Itseoppinut on ainut oppinut, muut ovat opetettuja.

Esillä 10 vastausta, 2,241 - 2,250 (kaikkiaan 2,255)