Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 5 vastausta, 2,251 - 2,255 (kaikkiaan 2,255)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Itseoppien tieto menee yleensä perille ja seurauksena on osaaminen. Opetettu tieto ei takaa osaamista. Alansa suurimmat älvänät olen tavannut juuri korkeakoulutetuista, esim. metsänhoitajista. Tietävät paljon, mutta eivät osaa mitään.

    Perko

    Sivun johdannossa on ” oligarch” ..HS  ”Suurituloinen Sveitsin-eläkeläinen on myös Kari Stadigh, 68 !” .  Hänelle kansalaisten terveydenhoito on punainen sosialismi.   Nuo  suuromistajat  ovat vaarallisia ja samantapaisia joka massa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olkoon vähemmän tai enemmän koulutettu, rohkeita yksilöitä tarvittaisiin lisää. Niitä jotka eivät vain etsi palkkatyötä, vaan ryhtyvät yrittäjiksi. Jonkinlainen turvaverkko olisi kuitenkin oltava ellei yritysidea kanna. Nyt kuulee tapauksista joissa henkilö joutuu epämääräiseen välitilaan, jossa ei pääse työhakijaksi, vaikka yrittäjyys ei työllistä eikä elätä. Palkkatyön, yrittämisen ja tukien yhteensovittamisessa olisi korjattavaa.

    Perko

    Pörssiyhtiöön sijoitus on erilaisella riskillä kuin palkkatulo tai olla suutarina tai metsäntuloa odottamassa aukosta. Omaisuusmassalla pelaajaa on vaikea kuvitella palkkatuloiseksi, että sen perusteella verotusta tulisi keventää.  Yli 5 miljoonan omaisuuden keplotellut naukuu vielä ulkomailla moisesta. Rovion ja muutamien muiden tekijä miljonäärit sanoi, olemme suomalaisen koulutuksen ja hyvinvoinnin myötä onnistuneet, niin totta kai maksamme  veronkin Suomeen! He kai asuvatkin Suomessa.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne….”  Olen melko  varma, hän ei osaa tehdä kenkiä,  ei niitä virsuja ainakaan kukaan ostaisi.

     

    Nostokoukku

    Kunnianhimoiset tavoitteet ja lupaukset pitää muuttaa konkreettisiksi teoiksi.

    Suora lainaus Postin visiosta. Taas törmättiin sanaan kunnianhimo. Pieni esimerkki yrityksen kunnianhimosta: Pojanpoikani suoritti viime syyskuussa metsästäjätutkinnon ja ampui hirvimerkin, 10 vuotiaana. Tutkinnon vastaanottaja kertoi, että posti tuo metsästyskortin viikon kuluessa maksettavaksi. Odotimme kaksi viikkoa. Soitin Metsästäjärekisteriin, mistä kertoivat kortin lähetetyn toista viikkoa sitten. Lupasivat lähettää uuden. Odotimme toista viikkoa. Uusi puhelu ja sovimme, että lähettävät maksun sähköpostiin, kun posti ei saa sitä aikaiseksi. Viiden minuutin kuluttua kortti oli sähköpostissa. Koko vuonna ei pojalle ole tullut Metsästäjä-lehteä. Osoitteet on tarkistettu Metsästäjärekisterin kanssa nyt kolme kertaa. Oikein ovat. Viimeisimmän lehden mukana oli uusi metsästyskortin. Eipä tullut pojalle lehteä. Taas soitto Metsästäjärekisteriin, osoitteen tarkistus vielä kerran ja metsästyskortin tilaus sähköpostiin. Viisi minuuttia ja kortti tuli sp:n. Metsästäjärekisterissä ystävällistä palvelua, eivät mainosta tosin palvelua kunnianhimoiseksi kuten Posti.

Esillä 5 vastausta, 2,251 - 2,255 (kaikkiaan 2,255)