Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 3,803)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • mehtäukko

    Eurostoliiton yksi ”etu” liittymishöyryissä oli, ettei aina rähinöitävää kansallista tukea tarvitse maksaa. Ja sitähän on sitten kierrätetty byrokratiassa, joka tietysti on rosvonnut sumeilematta (korruptio !).

    Jovain Jovain

    Kansallisiin etuuksiin on aina kuulunut luonnonvarat ja alkutuotannon (tuottajan) pitäminen marginaalissa. Marginaalista voidaan puhua, mutta tuskin kuitenkaan voidaan väittää, että ”maatalous on erittäin hyvin toimeen tuleva”. Tai voidaanko teollisuuden puuhuoltoa pitää puuntuottajan toimialana tai maaseutu on pidetty asuttuna. Eiköhän muuttoliike ole edelleen asutuskeskuksiin keskittyvä. Voi olla että tässä vaiheessa ”tarjoilijalta” on tilattava lasku. Perinteisesti alijäämät on kuitattu metsistä, näin ainakin jos hakaniemestä kysytään?

    Tolopainen Tolopainen

    Jovain uskoo MTK:n propakandaa, että tuottajat ovat Suomessa pienituloisia ja heille maksetaan huonosti. Löydän helposti omasta maakunnasta viljelijöitä, joiden verotettavat tulot on yli 200k€ ja tilan liikevaihto miljoonia ja tuet 100-300k€/y. Et pääse nohin tuloihin vaikka lasket alvit  ja maksamasi eläkemaksutkin tuloksi ja vielä kerrot ne piillä. Jk metsillä ei kukaan rikastu, pysyy aina pienituloisena.

    mehtäukko

    ”…alkutuotannon (tuottajan) pitäminen marginaalissa….Perinteisesti alijäämät on kuitattu metsistä, näin ainakin jos hakaniemestä kysytään”.

    Vai on Jojo hakaniemen kätyri.

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä Suomi on varakas maa, eilen tuli TV:ssä koulujen alkamisesta. Yli-Torniolla oppilas meni kouluun, jossa hän oli luokan ainoa oppilas, eikä koko opetusryhmässä ollut kuin kuusi oppilasta. Miten tällainen verovarojen haaskaus on mahdollista. Kun valtio maksaa, eikä kukaan vastaa mistään. Meillä on paljon näitä minikouluja.

    Koko Suomen väestö sopisi asumaan Uudellemaalle ei tarvita kuin Espoo ja Helsinki ja loput voisi olla luonnonsuojelualueita.

    käpysonni käpysonni

    Koko Suomen väestö sopisi asumaan Uudellemaalle ja loput voisi olla luonnonsuojelualueita.

     

    Aika röyhkeää. Mäkin ehdotan sitten vuorostani että pääkaupunkiseutu pitää irroittaa muusta Suomesta omaksi valtiokseen, rajalle tehdä korkea muuri ja tiukka rajavartiointi, eikä päästää pääkaupunkilaisia matkailemaan  maaseutusuomeen kuin tiukoin ehdoin. Näinpä päästään siitä että pääkaupunkilaiset määräilee miten muualla Suomessa ollaan ja eletään.

    Olen varma että  toinen valtio, vaikkapa nimeltään Maaseutusuomi,  pärjää paremmin kuin tämä pääkaupunkiseudun  valtio nimeltään Urbaanisuomi.

     

    mehtäukko

    ”..ei tarvita kuin Espoo ja Helsinki ja loput voisi olla luonnonsuojelualueita..”

    Onhan näitä helteestä sekavia aivopieruja aina liikenteessä.

    Raipe52 Raipe52

    Tuosta koulutuksesta täytyy sanoa että kuinka edes kehdataan vaatia lisää opettajia kun lasten määrä suorastaan romahtaa. Ei kai luokassa ole tarkoitus olla enemmän opettajia kuin oppilaita?

    Tolopainen Tolopainen

    Kyse oli teoriasta, suhteutettuna samaan väkimäärän, mitä suurkaupungeissa on esim. Hongkongissa. Suomalaiset eivät paljon tilaa vaatisi 500-800km2. Voihan tuo alue olla vaikka Jyväskylän ympäristössä.

    Nostokoukku

    Kyllä siinä Käpysonni huonosti kävisi maaseudulle, jos Helsinki muurattaisiin omaksi alueekseen. He kasvattaisivat sähköprosesseilla ilmakehän typestä tarvitsemansa proteiinit ja kattopuutarhoista tulisivat vihannekset. Sähköautoille ajelisivat ja metrolla. Kävisivät oopperassa ja teattereissa ja rikastaisivat sillä. Etkö ole kuullut, että kulttuuriin sijoitettu euro tulee kahtena takaisin? Sellutehtaita ei alueelle jäisi, mutta asukkaat palvelisivat ilolla toinen toisiaan. Palvelualoilla on tulevaisuus, sellutehtaat on pian historiaa. Joku leikkaisi tukan ja parran, saisi maksuna pyykinpesun. Ja kaikki tärkeimmät koulutuspaikat jäisivät muurin sisälle. Koulutuksen nimiin vannotaan nykyjään kaikkien ongelmien ratkaisuissa. Ainoa ongelma olisi mistä sähkö saataisiin proteiinintekoon, autoihin ja metroon sinne muurin sisälle. Toisivat varmaankin Virosta tai Saksasta. Laivoilla tai Finnairin rahtilentona jos ei muuten.

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 3,803)