Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,271 - 2,280 (kaikkiaan 2,328)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Ei maaseudulla asutusta tarvita kun hoidetaan viljely ja metsien hakkuut. Urakoitsijat liikkuvat nykyisin autoilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kannata kadehtia, jos jossain vielä on yksittäinen pieni alakoulu, kyllä ne on karsittu kovalla kädellä pois. Ovat kuntien tontille kuuluva asia.

    Ekonomistit kommentoivat budjettiesitystä.

    ”Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen haittaavat kasvua.” Myös esitys 150 miljoonan euron leikkauksesta kuntien valtionosuuksiin on käytännössä koulutusleikkaus, Matikka sanoo.

    … Koski myöntää, että leikkaukset voivat siirtää toimintaa ulkomaille, mutta hän ei silti pidä tarpeellisena sitä, että varustamoita tuetaan ravintoloiden ja baarien henkilökunnan pääluvun mukaan.

    … Jos yritystukiin todella puututtaisiin, karsittaisiin verotukia ja energia- ja sähkötukia, Koski sanoo. ”Verotuet ovat aivan eri mittaluokkaa kuin suorat yritystuet.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011411992.html

    käpysonni käpysonni

    Koulutuksen rakenne akateemisella tasolla pitäisi muuttaa täysin. Humanistiset koulutusalat, kuten sukupuolen tutkimus, teologia, kirjallisuudentutkimus, taide ym. ym. jotka ei mitenkään hyödytä yhteiskuntaa, voitaisiin siirtää  yksityisrahoitteisiin yliopistoihin, joissa opiskelijat itse maksavat  koko opiskelunsa, ja valtiorahoitteisiin yliopistoihin jäisi vain yhteiskuntaa hyödyttävät tieteellis-teknologiset alat. Toki myös opettajien koulutus.  Koulutukseen  sijoitettujen  verorahojen panos-tuotos suhde  olisi ihan superia nykytilanteeseen verrattuna.

    Ja jäisi paljon enemmän rahaa perus- ja keskiasteen koulutuksen kehittämiseen, nämä  koulutustasot sentään hyödyttävät yhteiskuntaa, ei sukupuolentutkimus, kirjallisuustiede tai muu huuhaahumanismi, joihin panostetut verorahat valuvat hukkaan.

     

     

     

    Nostokoukku

    Luuleeko Tolopainen, että etelän koulutetusta kulttuurikermasta löytyisi vapaaehtoisia moton puikkoihin tai paskanajoon pelloille?

    Apli

    Koulutuksen säästöt on vasta alussa, kun ikäluokat pienenee, ensin vähennetään lastentarhoja, sitten ns normaalikouluja, sen jälkeen tulee ammattikoulut ja viimeisenä yliopistot, koko sektori kuihtuu kun haavan lehti syksyllä, hitaasti mutta varmasti. Opettajia jää todella paljon työttömiksi.

    käpysonni käpysonni

    Milloin ekonomistit on muka olleet oikeassa?

    EU:n kuuluisan elpymispaketin, missä Suomikin on nettomaksajana, piti hyödyttää myös Suomen taloutta, ekonomistien mielestä, mutta toisin on käynyt. Ekonomistit oli siinäkin asiassa täysin väärässä.

    Apli

    Ekonomistit on veikanneet suomelle talouskasvua joka vuosi, viimeset 20v mutta ei ole näkynyt, samaa on asuntojen hintojen nousun on veikattu alkavan joka vuosi, lapsikin tajuaa tilanteen paremmin… Rahat menee nyt ja jatkossa velkojen korkojen maksuun, sekä armeijan kasvaviin kuluihin sekä eu:n rahoittamiseen, muut saa sitten pöydän loput jäljelle jääneet rippeet ja niitä leikataan joka vuosi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Väkiluku ei ole vielä pienentynyt Suomessa, vaikka muutto ulkomailta on kyllä vähentynyt, kun talous ei enää vedä entiseen malliin. Pääkaupunkiseutu kasvaa edelleen tuhansilla asukkailla per vuosi, joten keskittyminen on käynnissä.

    Tarvitaan myös humanisteja: monessa tapauksessa teknisen ongelman ohella pitää ratkaista ihmismieleen tai ihmisyhteisöön liittyviä ongelmia. Insinöörituote ei käy välttämättä kaupaksi, jos siinä ei ole huomioitu käyttäjää tai kulttuuria jonne sitä yritetään myydä. Kyseessä voi olla myös idean ”myynti” eli viestintä; miten saadaan vaikka metsäalan ymmärrys hiilinieluista suuren yleisön ymmärtämäksi?

    Tolopainen Tolopainen

    Paskanajo pelloille on nykyisin siistiä työtä, kuskin ei tarvitse poistua ilmastoidusta traktorin hytistä missään vaiheessa.

    Perko

    Kulttuurin tarve näkyy sitten kun sitä ei ole. V Huovinen, V. Linna , M Waltari, ja Matti Iäs. Entä Kummeli?

    Elämä kuin P- Koreassa. Veksi Salmi ja Irvin ! Barbara Streisand . Poliittisilla elokuvilla, työn sankareista !   mitä olisi ilman Katri-Helenaa ja  ” olen suomalainen ”  Kari Tapio  laulua!

    Paskanajo on kuvattu kulttuuriin  Turusen; Simpauttajassa  ja  Piirto  laulussa  ”kirje  morsiamelle”.

Esillä 10 vastausta, 2,271 - 2,280 (kaikkiaan 2,328)