Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,281 - 2,290 (kaikkiaan 2,326)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomessa ollaan vieraannuttu oikeasta raa’asta työstä. Valtaosa näpyttelee vain läppäriä, joka ei tuota mitään lisäarvoa yhteiskunnalle. Koulutuksen tarve on selvästi ylimitoitettua. Normi henkilö oppii työnsä muutamassa viikossa, ja siihen ei 6 vuoden koulutusta tarvita.

     

    käpysonni käpysonni

    Perkon mainitsemat kulttuurin ja viihteen  suurnimet eivät ole  tarvinneet mitään valtiontukia saavuttaakseen menestystä. Onko ylipäätään mitään menestystä kulttuurin ja viihteen alueella saavutettu valtion tukien avulla? Ei ole.

    Tolopainen Tolopainen

    Nykyisin ei tarvitse erikseen tehdä hömppäjuttuja, niitä on netti pullollaan. Ei Turhapurot enää pahemmin kiinnostaisi. Puhumattakaan vanhoista suomalaisista elokuvista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No ainakin nohevat kapellimestarimme on koulutettu valtion tuella.

    narisija

    Hyvä tuote käy kaupaksi, siihen(kään) ei humanisteja tarvita. Meillä on myös liikaa erilaisilla tuilla elävää porukkaa taiteen ja kulttuurin piirissä, joiden ”työt” ei tuota mitään lisäarvoa.

    käpysonni käpysonni

    No ainakin nohevat kapellimestarimme on koulutettu valtion tuella

     

    No ok A.J.  myönnän että  osittain olin sitten väärässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä tuote ei synny ilman hyvää muotoilua, ja sitä ei synny ilman taiteellista ja käyttäytymistieteellistä näkemystä. Aika kalvakka olisi yhteiskuntamme ilman kulttuuria. Miettikää jos taajamassa olisi pelkästään tuotantolaitokset, toimistot, kaupat ja asunnot. Ei olisi taidenäyttelyitä, teattereita, museoita eikä konsertteja. Entä jos kulttuuria ei tuettaisi, jätettäisiinkö tasapuolisuuden vuoksi myös urheilu ilman valtion tukea? Sitten häviäisi suurin osa urheilukentistä, jäähalleista, uimahalleista ja ulkoilureiteistä. Kyllä on Purralla vielä paljon saksittavaa!

    Nostokoukku

    Paskanajo saattaa Tolopainen olla nyt siistiä. Mutta sen työn henkinen kuormitus olisi jupeille liikaa. Henkinen kuormitushan ajaa nykyajan ihmiset useimmiten työuupumukseen. Raskaastakin ruumiillisesta kuormituksesta selviää, kun syö läskipaistin murheiden hiekkamaan perunoitten kanssa ja ottaa parin tunnin iltapäivätirsat.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ei olisi taidenäyttelyitä, teattereita, museoita eikä konsertteja. Entä jos kulttuuria ei tuettaisi, jätettäisiinkö tasapuolisuuden vuoksi myös urheilu ilman valtion tukea? Sitten häviäisi suurin osa urheilukentistä, jäähalleista, uimahalleista ja ulkoilureiteistä. Kyllä on Purralla vielä paljon saksittavaa!

    Kaikki em. joutaa pois. Yksityisellä rahoituksella tehkööt mitä haluaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Viking line siirtää alukset Ruotsin lipun alle, jos tukia karsitaan. Haittaisiko se, jos nyt on tilanne se että varustamot saavat tukea maksamiensa verojen verran. Listalla suurimmat suorien tukien saajat, mutta tässä ei varmaan ole mukana verotuet.

    ”Suoria yritystukia maksettiin viime vuonna 908 miljoonaa euroa. Lisäksi yritystukina pidetään erilaisia verotukia, joiden yhteissumma lasketaan miljardeissa, mutta niiden tarkkaa määrää on valtiovarainministeriön mukaan mahdotonta laskea.”

    http://www.iltalehti.fi/talous/a/ba58267c-96a9-45c1-8f6c-4fee91bdff19

Esillä 10 vastausta, 2,281 - 2,290 (kaikkiaan 2,326)