Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,291 - 2,300 (kaikkiaan 2,325)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Ilmankos mitkään rahat ei riitä,  ei edes velkarahat, kun valtion pitää tukea kaikkea mahdollista..ilman valtion tukia koko maa seisahtuu.

    Tämä on juuri sitä nykyajan sosialismia,  kun mikään tässä maassa ei liiku ilman valtion tukia.

    Mitä jos aloitettaisiin tämän sosialismin purkaminen siitä että lopetetaan kaikki valtion tuet, metka tuki mukaan lukien, jolloin on varaa laskea veroprosenttia reippaasti, jolloin ihmisille jää enemmän rahaa omaan  käyttöön ja silloin jokainen voi omasta lompakostaan rahoittaa  mieleisiään asioita, kuten kulttuuria ja urheilua.

    Nostokoukku

    A.J.:n urheilua koskevasta listasta näkee, että urheilu on melkoinen yhteiskunnan syöpäkasvain. Muistan, kun aikoinaan kunnanhallituksessa istuttaessa eräs kellokas rouva piti palopuheen moittien kuntaa sanattomaksi, kun kunta ei ollut saanut talveksi aikaiseksi lapsille kunnon liukumäkeä. Täytyihän se tehdä. Omassa lapsuudessa jos kylän kersat eivät päässeet salaa naapurin isännältä laskemaan mäkeä hänen riihensä katolta, niin sai olla laskematta. Aamupäivä kolattiin lammenjäätä ja iltapäivällä luisteltiin, koulussa tehtiin ladut porukalla tamppaamalla, yläluokkien miesopettaja oli keulille ja oppilaat perässä pituusjärjdstyksessä. Nykyjään jos lapset joutuisivat näin tekemään, seurauksena olisi lastensuojeluilmoitus.

    Rukopiikki

    Miten ihmeessä ennen vanhaan suomeen tuli maailman huippuja urheilijoita. Nykyään harrastus on kallista ja vie vanhempienkin ajan. Ei ois ennen tullu kuuloonkaan.

    Varmin tapa lisätä suomalaisten kiinnostusta urheiluun on kieltää se ankarasti lailla. Sillä tavalla siitä tulee jännää ja kiinnostavaa.

    Tai ehkä nykyhengen mukaista olisi perustaa jugend järjestö jossa harjoitellaan välitunnit esim käsikranaatin heittoa.

    Nostokoukku

    Viime syksynä kylän koulun lapset kävivät vielä perinteisesti keräämässä puolukoita koulun keittolaan. Nyt kuulin radiosta Marja-ilta ohjelmassa, että ainakin jossain päin marjaretket on kielletty koska lapsilla ei ole hygieniapassia. Koulun urheilukilpailut voisivat olla tosiaan kranaainheittokilpailut ja puolukkaretki voitaisiin korvata maamiinoitteiden tekemisen harjoittelulla. Sopisi paremmin ajan henkeen ja opettajien palkat voitaisiin vähentää Naton vaatimasta puolustusmäärärahoista näiden tuntien osalta.

    Rukopiikki

    Puukäsityötunneilla voitaisiin veistellä puujalkoja sotaisille liittolaisille ja vähän niinku varastoon omiksi tarpeiksikin Uralin retkeä silmällä pitäen.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Puukäsityötunneilla voitaisiin veistellä puujalkoja sotaisille liittolaisille ja vähän niinku varastoon omiksi tarpeiksikin Uralin retkeä silmällä pitäen.

    Ja puupyssyjä, pam, pam, sarrrrja, kuka tuhlaa patruunoita….

    Nostokoukku

    Minun aikaan jokaisella itseään kunnioittavalla koulupojalla täytyi olla omatekoinen tussari repuntaskussa. Tulitikunrikillä ladattiin ja riihenseinästä kaivetusta vanhasta luodista muotoiltu kuula piippuun. Ja sitten ropsautettiin koulun ulkorakennuksen takana peltipurkkiin reikä. Ei varmaan nykyajan tulitikuista saisi paukkua aikaiseksi, ovat niin seiftiä. Viime vuonna vanhempainvartissa opettaja paheksui pojanpojan puheita. Puhuu kuulemma niin usein koulussa metsästysreissuistaan. Perheen tekemistä ulkomaanreissuista olisi varmaan saanut puhua, mutta ei hänen isänsä ja papan kanssa tehdyistä metsästysreissuista.

    MJO

    Luuleeko Tolopainen, että etelän koulutetusta kulttuurikermasta löytyisi vapaaehtoisia moton puikkoihin tai paskanajoon pelloille?

    varmasti ennemmin kuin paskanajajasta ohjelmoijaksi tai kirurgiksi.

    Perko

    Kummajainen jatkuvuuden laki voi tehdä tuhoja vielä  haitan  havaittua.  Urheilukisassa moukari lipesi sektorista,  P Tiilikainen  kerkesi selostaa,” ohoh  nyt se  lentää ihmisten joukkoon, onneksi kuitenkin menee ruotsalaisten nurkkaa.

    Noissa  tehdas ja tuotantoketjuissa  on se sama jatkuvuus, tuhon jälkeen vielä pitkää ajattelussakin.  Niitä selkeitä ratoja ajatukseen olis hyvä väliin  teroitella konserteissa ja teatterissakin.   Pelkällä Ateenalaisten laululla ei onnistu, se haiskahtaa manipuloinnille.  Se on Tyrtaioksen taistelulaulu  2600 vuotta sitten , Viktor Rydberg  on ruotsinarmaijalle kopioinut ja Yrjö Veitola suomentanut.   Ilmari Juutilainen  oli toista mieltä , yhtään henkeä ei pidä tahallaan menettää!

    narisija

    AJ. Varmaan olet istunut esim. nojatuolissa tai sohvalla, joka on tunnetun muotoilijan käsialaa mutta mahdoton istuttava pidempää aikaa.

Esillä 10 vastausta, 2,291 - 2,300 (kaikkiaan 2,325)