Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,311 - 2,320 (kaikkiaan 2,325)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Ja ilmasto kiittää matkailun lisääntymisestä.

    Tolopainen Tolopainen

    Turismi on suuri maailmanlaajuinen ongelma jo monilla alueilla, joissa matkailijoita on liikaa. Lapsissakin alkaa olla vaikeuksia paikallisilla asukkailla, ei matkailu heille mitään tuloja tuo. Espanjassa käy vuosittain yli 100milj matkailijaa, ovat kyllästyneitä massaturismin tuomaan kustannusten nousuun.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Espanjassa käy vuosittain yli 100milj matkailijaa, ovat kyllästyneitä massaturismin tuomaan kustannusten nousuun.

    Sieltäkin raha valuu pääosin ulkomaille, jotka pyörittävät matkailubisnestä. Hotelleja eivät omista espanjalaiset. Vain haitat jäävät espanjan väestölle. Matkailu on maailman ”syöpä”.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Maatalous tulisi lopettaa Oulu – Joensuu linjan pohjoispuolelta ja siirtää nämä ihmiset elätettävistä tuottavaan työhön.

    Visakallo Visakallo

    Suomalaisen sieniyrittäjän sitkeydestä voimme ottaa mallia:

    https://www.ruutu.fi/video/4420174

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo ei varmaan nouse, ainakin jos tarvittavana koulutustasona pidetään peruskoulua ja loput oppii sitten töissä.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Joo ei varmaan nouse, ainakin jos tarvittavana koulutustasona pidetään peruskoulua ja loput oppii sitten töissä.

    Näin on 90% työpaikoista. Suomessa koulutetaan ihmisiä aivan turhaan. Oppisopimuskoulutuksella toimii hyvin saksassakin. Ranestakin on kasvanut välttävä työmies, vaikka ei läpäissyt edes peruskoulua.

    Nostokoukku

    Islannissa on lampaita enemmän kuin ihmisiä. Kolmannes vientituloista tulee kalasta. Kumpikin tuotteita, joiden parissa työskenteleviä Suomessa halveksitaan ja niillä on lähes mahdoton tulla toimeen. Kuitenkin Islanti on korkean tulotason maa. Alumiinin tuotanto on myös merkittävä tulonlähde. Bauksiitti tuodaan Islantiin ulkomailta, mutta sitä kannattaa jalostaa, koska vesivoimalla ja maalämmöllä tuotettu sähkö on edullista. Islanti selvisi finanssikriisistä ja pankkien kaatumisesta varsin nopeasti. Tässä auttoi oma valuutta, joka devalvoitui voimakkaasti.

    Kurki Kurki

    Islannissa finanssikriisin aikaan ongelma nimenomaan oli, että valuutan arvo romahti ja tuontitavoiden hinnat nousivat rajusti. Islantihan ei tuota juuri muuta kuin kalaa ja alumiinia. Kaikki muu on  tuotava ulkoa. Ratkaisuksi oman valuutan kruunun heikkoudesta pääsemiseksi suunniteltiin siirtymistä euroon. Pienestä valuutasta kriiseissä on tämä huono puoli. Se saattaa romahtaa, eikä sitten ole varaa tuontitavaroiden ostoon. Ruotsissakin on arvosteltu omaa kruunua, että se on heikko pieni valuutta. Muulle teollisuudelle kuin metsäteollisuudelle vahvasta valuutasta ei ole haittaa. Jos tilanne on puolet tuontikustannuksia tuotteen loppukustannuksista, niin vaalutan vahvistuessa tuonti halpenee ja toinen puoli oman maan kustannukseet nousee saman verran. Lopputulos on, että tuotteen hinta pysyy ennallaan. Metsäteollisuudessa kaikki kustannukset ovat kotimaisten palkkojen alaisia ja silloin kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää nostaa palkkoja vain kilpailijamaiden mukaan.

    Nostokoukku

    Suomalaisen metsäteollisuuden kannattaisi siis siirtyä Islantiin.

Esillä 10 vastausta, 2,311 - 2,320 (kaikkiaan 2,325)