Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,331 - 2,340 (kaikkiaan 3,816)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    En tiedä ketä Perko tarkoitti, -tuskin minua, koska asun Päijät-Hämeessä, en Savossa. Monesti puhutaan jonkin asian onnistumisesta, mutta hyvin harvoin kuitenkin on kyse vain hyvästä tuurista, vaan siitä, että tiedetään mitä tehdään. Tieto päihittää lähes aina uskomukset.

    Nostokoukku

    Motokuski. Tuli vain mieleen verottajan tulkinta yrittämisestä. Jos työnantajia on vain yksi, verottaja voi tulkita, että kyse ei ole yrittämisestä. Verottaja hätyytti aikoinaan vaimoani tästä asiasta. Piti antaa selvitys onko työnantajia useampi kuin yksi. Häneltä niitä löytyi lähes parikymmentä ja kelpasi yrittäjäksi myös verottajan mielestä.

    Metsuri motokuski

    Se on totta. Sen vuoksi tein metsurin töitä kesäisin että tuli useampi työnantaja vuodessa.

    Rane2

    Jos puhuu asiakkaistaan työnantajina niin  pieni epäilys jää onko yrittäjä…

    Nostokoukku

    Vaimo toimii yrittäjänä vanhustenhuollon ja vammaispalvelun tehtävissä. Asiakas on mielestämme vähän kylmälle kalskahtava sana mummoista ja vammaisista, joten olemme sitä vältelleet. Asiakas sanana sopii paremmin rautakaupan tiskille.

    Tolopainen Tolopainen

    No kerropa nyt miten leveästi  yrittäjä elää ja miten kiertää veroja.

    MJO

    Voidaan kustannuksia pudottaa 25%. Silloin pitää vain sopeutua, että ambulanssi ei ehkä tulekaan tarvittaessa tai ainakin sairaalan ovet lukittu. Yksityissairaalaan tietysti pääsee luottokortilla. Poliisi ja palokunta ei ehkä autakaan. Vanhustenhoitoa löytyy noin 4000€/kk korvausta vastaan. Jälkipolvi ei pääse kouluun tai koulutustaso ei riitä mihinkään jne..

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä palvelut toimivat hyvin 80-luvulla emme tarvitse mitään enempää. Ei palkkojen nousu ole parantanut palveluja. Eikä paranna, vaikka omakantaa kirjataan kaikki mitä kerrot lääkärille maanvuokraukset ja ladon korjaukset.

    Terveyskeskusten potilas määräkin on puolittunut noista ajoista, mitään soittelua ei tarvittu. Sillä rajoitetaan potilas määrä minimiin.

    Metsuri motokuski

    80 luvulla oli vielä veronmaksajia. Nyt ei ole kuin verovarojen käyttäjiä. 80 luvulla oli ikääntyneitä huomattavasti vähemmän kuin nykyään. Väestön iän kasvu kasvu ja veronmaksajien vähyys. Siinäpä se ongelma.  Sitä voi kysyä ihan perustellusti että tarviimmeko kaikki palvelut lähes maksutta mitä saamme ?

    Tolopainen Tolopainen

    Maksajia voi olla vähemmän mutta valtion verotulot ovat reaalisesti kasvaneet huomattavasti. Esim verrattuna vuoden 2000 tasoon iflaatiokorjattu verotulojen kasvu vuodessa on 17mrd€. Meillä Shat Gpt osaa laskea tilastotiedot. Suomi on EU maista nopeimmin velkaantuva ja suurin budjettialijäämä. Hiukan pitää korjata Romania ja Puola menevät edelle, mutta Suomi ei ole enää Pohjoismaisessa verrokkiryhmässä.

Esillä 10 vastausta, 2,331 - 2,340 (kaikkiaan 3,816)