Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,341 - 2,350 (kaikkiaan 3,820)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Vain Ranskassa menee suurempi osa bruttokansantuotteesta julkisiin menoihin ja se on todella suurissa vaikeuksissa.

    Visakallo Visakallo

    Minäkin olen osaltani romahduttamassa Suomen kansantaloutta, kun laitoin äsken taas Metka-hakemuksen vetämään!

    Perassic Park Perassic Park

    Velkaa otetaan joku 10MRD vuodessa. Nyt esillä olleet säästöpäätökset ovat muutama sata miljoonaa ja Purran koko lista sellaisenaan 1-2MRD.

    En minä ainakaan näe mitään uskottavaa näkymää velkakierteen katkaisuun.

    Pitäisi saada talouskasvua. Mutta tätä jo turhaan odotettiin pian 20 vuotta eikä tehty tarvittavia säästöjä, mita nyt Juha Sipilä yritti.

    Velkaa otettiin myös 0 -korkoaikaan jolloin ei ollut merkittäväksi nousevaa korkorasitusta, kuten nyt uusien velkojen rullatessa.

    Onko asian tietävien Tabu aihe jota ei sanota ääneen, ettei tämä oikene enää?

     

    Rukopiikki

    Ruottin vallan aikana kruunu ulkoisti veronkantoa myymällä suomesta veroläänityksiä. Nykyään valtio voisi tehdä saman kun muuttaisi lakia. Saisi könttäsumman tuloja ja läänityksien ostaja huolehtisi verojen perinnästä alueellaan yksityisenä toimijana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos laittaa ulkoisen linkin kannattaa kertoa aihe ainakin suurin piirtein, vaikka juutuubivideon otsikko. Niin ei tarvii turhaan availla linkkiä ellei kiinnosta. Kiitos!

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä BKT on kasvanut, mutta hitaasti ja julkiset menot ovat kasvaneet myös. Eli kasvulla kaikkia menoja ei koskaan enää saada maksettua, jos ei tehdä rakenteellisia uudistuksia. Niitä on pakko alkaa tehdä, nämä näennäisleikkaukset eivät riitä. Kehitysavun nollaus ei riitä mihinkään.

    käpysonni käpysonni

    Hyvinvointivaltio  on rakennettu pysymään pystyssä 3-4 % vuotuisen talouskasvun  varassa, kun sitä ei ole vuosiin saavutettu, on sitä pidetty pystyssä velkarahalla

    Nyt kun vielä velkojen korko nousee, alkaa tilanne olla kestämätön, enää ei tilanne korjaannu toivomalla että kasvu kuittaa velat, koska tarvittavaa 4-6 % talouskasvua ei nykyoloissa savuteta millään keinolla.  Vielä kun viime vuodet  talouden hitaasti puuskuttavana veturina toiminut metsäteollisuuskin yskii, se pahentaa tilannetta entisestään.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Sotahulluudessaan Suomi kylvi miljardin Afganistanin aavikolle. Näistä päätöksistä pitäisi tulla kuritushuonetta vuosikymmeneksi.

    Rane2

    Tämän kevään aikana on päätetty miljardin veronkevennyksistä ja 3,5 miljardin julkisen alan palkankorotuksista.Tämän 4,5 miljardin velkaelvytyksen pitäisi alkaa kohta näkyä talouskehityksessä…

    Apli

    Täysin samaa mieltä kuin Käpysonni, velan kasvu pitäisi saada nopeasti taittumaan, muuten luottoluokitukset laskee ja korot nousee.. eli oravanpyörä kiihtyy..

Esillä 10 vastausta, 2,341 - 2,350 (kaikkiaan 3,820)