Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,351 - 2,360 (kaikkiaan 3,820)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Julkisen talouden vajetta ei saada enää mitenkään loppumaan. Koska menot ylittävät tulot yli 10mrd ja ne kasvavat huomattavasti nopeammin kuin verokertymä. Se ei vaikuta mitään, mitä puolueita ihmiset äänestävät hallitukseen, koska se ei muuta tilannetta muuksi. Velkaantumista voidaan vain hillitä ei lopettaa demokraattisessa maassa, jossa on totuttu hyvinvointipalveluihin. Koko rahatalous on ajateltava niin, että velalla ei ole merkitystä, sille ei voi laittaa ylärajaa. Ei ole olemassa esimerkkiä länsimaista valtiosta, joka ei saisi uutta velkaa, vaikka velka ylittää reilusti BKT:n kuten jenkkilässä ja Japanissa. Voimme ottaa velkaa vielä 200mrd, ja velkaantua 20v, että ollaan tuossa seurassa. Valuuttajärjestelmä muuttuu jo tuona aikana ja eurobitit tietokoneilta nollataan ja huomataan, että säästäjät vain menettivät tahansa.

     

    Perassic Park Perassic Park

    Kannattaa muistaa toisaalta…

    -jos on velkaa, jossakin on saatavia saman verran. Emme tiettävästi ole velkaantuneet ulkoavaruuteen (ainakaan vielä).

    Eli kun velkaa on riittävästi velasta tulee velallisen sijasta velkojan ongelma.

    Valtiolla on myös verotusoikeus. Joten se voi korjata talouttansa tekemällä inhan luottotapahtuman ja suuntaamalla verotuksen velkojia kohtaan.

    Ihmisten kannattaa pitää rahoistaan kiinni. Ahnas valtio tulevaisuudessa tulee mielellään kylään ja asettuu taloksi lompakkosi seudulle.

     

    Tolopainen Tolopainen

    Keskuspankki voi ostaa kaikki valtioiden velkapaperit, vaikka perii niistä koron, se voi jakaa tuotot takaisin. Japanissa velka on jo yli 200% BKT:stä eikä mitään kriisiä. Keskuspankki hoitaa edelleen setelirahoitusta, eikä mitään ongelmia.

     

    Rane2

    Käsittääkseni Japani voi lainata itselleen ilman ongelmia koska sen valuuttavaranto on tarpeeksi suuri.

    Luettelo valtioista valuuttavarannon koon mukaan – Wikipedia

    Tolopainen Tolopainen

    Jos lasketaan valtioiden varallisuus, Ranska on varakkaampi kuin Saksa. Suomikin on samalla tasolla Ranskan kanssa kun huomioidaan eläkevarat ja valtion omaisuus, varat ylittää reilusti velat. Jopa omaisuus tuottaa enemmän kuin korkomenot.

    Näyttää tuossa Ranen listalla Pohjois-Korealla olevan isompi valuuttavaranto kuin Suomella.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000011389775.html

    Näin tulee käymään lopulta kaikille ulkomaalaisille sijoituksille.

    Rukopiikki

    Sotakouhotus pitäs ensimmäisenä lopettaa ja pistää se piikki kiinni.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Otsikkoon, Hesari jatkaa Suomen nuorisoa turmelevan koulutushömpän ylistämistä!

    Kolme 36 v tutkijaa ja apulaisproffaa Tukholmasta (+EK), Hankenista, ja Helsingistä! Kaikki mainitsee ensimmäisenä koulutuksen (+tutkimus ja kehitys). Muita kilkkeitä perään vähänlaisesti!

    http://www.hs.fi/talous/art-2000011408429.html

    Hanna

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kolme 36 v tutkijaa ja apulaisproffaa Tukholmasta (+EK), Hankenista, ja Helsingistä! Kaikki mainitsee ensimmäisenä koulutuksen (+tutkimus ja kehitys). Muita kilkkeitä perään vähänlaisesti!

    Olisiko kyseessä omien tyhjänpäisten virkojen suojeleminen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itselle jäi mieleen HS:n jutusta erityisesti se että peruskoulun tasoa tulisi nostaa. Lapsia ei saisi päästää koulusta ilman luku-, kirjoitus-, laskenta- ja uimataitoa.

    Julia Salmi, Hanken: ”Tarvitaan lisää faktapohjaista arvokeskustelua. Päätöksiä pitää tehdä huolellisten laskelmien eikä pelon pohjalta.”

    Kuulostaako yhtään meidän keskustelupalstalta?

Esillä 10 vastausta, 2,351 - 2,360 (kaikkiaan 3,820)