Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,361 - 2,370 (kaikkiaan 2,383)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Avoimien työpaikkojen määrä pudonnut 40% toisella neljänneksellä vuoden takaisesta, kyllä tästä hyvä tulee, ei muuta kuin lisää pakotteita.

    Tolopainen Tolopainen

    Mitä merkitystä työttömyydellä on jos maa miehitetään. Työttömyys on osoitus tehokkuudesta. Työvoiman tarve tulee vähenemään Suomessa edelleen. Mitäs täällä voidaan halvalla tehdä hallituksen päätöksellä. Työmarkkinoilla on kuitenkin enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen Suomen historiassa. Kyllä sitä kasvua on ollut vähän. Ei tosin tuottavuuden kasvua.

    Rukopiikki

    Mitä suomalainen pystyy tekemään paremmin ja halvemmalla kuin kiinalainen? Elintaso suomessa laskee, jossain muualla nousee. Se on tätä globalisaattiota.

    Tolopainen Tolopainen

    On meillä jo pieniä tehtaita, joissa ei ole yhtään työntekijää paikalla, toimivat etävalvonnassa. Monissa tehtaissa koneet hoitavat kaiken työn, muutama henkilö valvoo ja siirtelee  materiaaleja. Esim. meijerit. Kiinalaiset koneet purkittaa maidot. Kumpi vaatii enemmän osaamista pakkauskoneen valmistus vai sen käyttö. Aivan turha puhua Suomessa olevan tutkimusta ja tuotekehitystä. Ei siihen ole resursseja kuin hyvin rajallisesti. Kaikki tekniikka ostetaan kuitenkin tehtaisiin. Ei koneita kannata täällä tehdä.

    Perko

    Amerikan pakkauskoneilla meni jokaisesta maitopurkista monta penniä kappaleelta konevuokraa.  Nykyiset;  useimmat  koneista valmistetaan Saksassa, Sveitsissä tai muissa Euroopan maissa, ja ne ovat suunniteltu erityisesti nestetäytteisiin kartonkipakkauksiin.  Pure-pack on yks käyttää UPM  kartonkia.  Teurastamon laitteet enimmäkseen tulee saksasta ja ovat kuin Patman elokuvasta ,,

     

    Tolopainen Tolopainen

    Kiinasta tulee maidon pakkauskoneet ja maitopurkit Tanskasta. Ainakin siihen meijeriin jossa olen viimeksi käynyt

    Perko

    Kyllä  vain on noin siellä. Omat tietoni on tuosta aikoinaan Euroopan suurimmasta juustolasta ja  lankomiehen duunista josta kertoi. Etek  oy on tuhoutuneen Hankkijan asiakkaisiin kehittynyt yhtiö toi maahan koneita.  Hyvä kun maito on pakkauksessa. Sama heikkotuottoiselle  alalle siinäkin mitä halvemmalla toimii.

    Tolopainen Tolopainen

    Valio pitää koko alaa otteessaan. Ei pienet sen kanssa voi hinnalla kilpailla. Tuottajat itse päättää omistamissaan yhtiöissä, paljonko maidosta maksetaan tiloille, ei sitä kauppiaat päätä. Niiden on pakko ostaa tuotteet pääosin Valiolta.

    Rane2

    Maatalousasiantuntija Tolopainen höplättää taas tyhjää.Arlan liikevaihto on reilu 13 miljardia,Valion 2 miljardia.Kumpikin toimii pohjoismaissa mutta Valio painii ihan eri sarjassa (pienemmässä).

    Tolopainen Tolopainen

    Onneksi  meillä on Rane, joka tietää. Mutta ei hallitse suurempia kokonaisuuksia. Valion markkinaosuus Suomessa on 85% ja Arlan n. 10% ja muille pienille toimijoille jää 5%. Kilpsiluviranomaiset ovat määränneet että Valion pitää myydä muille ns. kivimaitoa tietty määrä, koska sen markkina-asema on hallitseva.

    Valiolla on kaupoissa tietty hylly määrä, johon se hoitaa tavaraa, katso hintoja, myykö jokin muu tuotteita alle tai samalla hinnalla kuin Valio, niin näet tilanteen. Valion resurssit Suomen markkinoilla on aivan ylivoimaiset. Se tekee markkinoille uusia tuotteita vuodessa enemmän kuin pienemmät kymmenessä vuodessa, jos joku ei myy se tekee uuden tilalle.

Esillä 10 vastausta, 2,361 - 2,370 (kaikkiaan 2,383)