Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,371 - 2,380 (kaikkiaan 2,383)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Valion tuotteet on laadukkaita, jos eivät olisi, niin ei Valio olisi niin iso kuin on. Kuluttajathan sen valinnoillaan päättävät, mikä firma kilpailussa pärjää ja mikä ei.

    Tolopainen Tolopainen

    Oliskohan noin, vertaa Valion arkimaidon proteiini määrää tavalliseen kevytmaitoon. Valio tekee tietenkin bisnestä. Eikä tuottaja voi meijeriä vaihtaa, jos on Valion alueella, ei kilpailijat sinne pääse. Tuskin Valion mikään tuote on markkinoiden paras, jos aletaan verrata, halvimpia ne voivat olla. Ei ole Valiolla yhtä hyvää kermajuustoa kuin Arlalla 17% rasvaa.

    Rane2

    Maitomarkkina-asiantuntija Tolopainen taas vauhdissa.Arlalla on tuotantoa ja tuotevalikoimaa enemmän kuin Valiolla ihan liikevaihdon suhteessa.Hyllymetrien määrä johtuu siitä että maitotuotteita ei kannata pitää esillä määrättömästi jos tuotteet ei mene kaupaksi(viimeinen käyttöpäivä).Valion tuotteet vaihtuu hyllyssä vikkelästi,Arlan hitaammin vaikka heilläkin on runsas valikoima.Se että Valio on tähän saakka päihittänyt kuusi kertaa isomman kilpailijansa kovasti kilpailluilla markkinoilla pitäisi olla ylpeyden aihe eikä kampituksen.(vinkkinä kilpailuviranomaisille)

    Apli

    Avoimien työpaikkojen määrä pudonnut 40% toisella neljänneksellä vuoden takaisesta, kyllä tästä hyvä tulee, ei muuta kuin lisää pakotteita.

    Tekoälyn ansiosta työpaikkojen määrä tulee vielä putoamaan, toki siihen vaikuttaa esim paperikoneiden lakkautukset yms muutkin mutta ensi keväänä voi olla melko rumat työttömyysluvut.

    Rane2

    Hallitus on velkaelvyttänyt (veronalennukset ja julkisen alan palkankorotukset) 4,5 miljardilla eurolla.Jos tämä elvytys toimii niin työttömyyslukujen ei pitäisi olla rumia.Jos ei toimi niin silloin hyvät neuvot ovat kalliit…

    Tolopainen Tolopainen

    Mitäs kilpailua Rane näkee maitomarkkinoilla, jossa yhdellä on 85% markkinaosuus ja tuottajien siirtyminen Valion leristä pois on lähes mahdotonta. Ei maidon hinnalla pahemmin kilpailla. Valioa on syytetty maidon myymisestä liian halvalla kauppoihin. Siitä on saanut tuomion ja joutuu myymään raakamaitoa pienemmille toimijoille.

    Tuottajien oma liiketoiminta on kovin keskittynyttä verrattuna kauppaan,jota aina syyttävät alhaista tuottaja hinnoista. Näyttää oma lehmä olevan ojassa. Atria on lihapuolen Valio.

    Visakallo Visakallo

    Maitotilojen määrä on tainnut jo pudota alle neljäntuhannen. Vuoden 2024 lopussa niitä oli vielä 4200. Eipä näin pitkien etäisyyksien maassa tahdo siinä enää oikein olla mahdollisuutta aitoon kilpailuun.

    Nostokoukku

    Kolme vuotta sitten maidontuottajia oli 4900, viime vuonna enää 3800. Samassa ajassa maidontuotanto on kuitenkin pudonnut vain 100 miljoonaa litraa. Jäljellä olevat tilat ovat entistä isompia, ja harvemmassa. Tosiaan, entistä pitemmät kuljetusmatkat syövät kilpailua.

    Apli

    Tuotanto ja kulutus – Siipi.net

    Kananmunilla menee paremmin.. Tuotanto ylittää selvästi kulutuksen ja loput vientiin..

    Kananmunia tuotetaan Suomessa noin 220 maatilalla. Kanojen määrä on noin 4 miljoonaa kanaa. Kananmunia tuotettiin vuonna 2024 noin 79 miljoonaa kiloa, ja kulutettiin noin 65,3 miljoona kiloa. Suomalaisten kananmunien käyttö lisääntyi vuonna 2020, mutta vähentyi seuraavina vuosina. Tällä hetkellä vuosikulutus on noin 11,7 kiloa, eli noin 198 munaa asukasta kohti vuodessa.

    Ola_Pallonivel

    Ostakaa luomua ja vapaata lehmää. Maku parempi ja farmarillekin saattaa jäädä jotain.

    Velalla on koitettu elvyttää kohta 20 vuotta. Jokohan on kokemusta tarpeeksi, ettei toimi?

Esillä 10 vastausta, 2,371 - 2,380 (kaikkiaan 2,383)