Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 3,820)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    No nyt aletaan puhumaan asiaa Aplin ansiosta. Vuosia sittenhän mainostettiin, että mene munalla töihin. Se on jäänyt unholaan ja työttömyys on räjähtänyt käsiin.

    Tämä kortti on vielä hallitukselta katsomatta. Maidosta ei ole Suomen nostajaksi. Munavoileipiä minulla on usein eväänä metsätöissä. Maitoa ei koskaan.

    Nostokoukku

    Samat eväät täällä. Kananmunien kulutuksen soisi lisääntyvän. Erityisesti ikääntyvien pitäisi syödä munia päivittäin. Niistä saa ylivoimaisesti parasta proteiinia lihaksiston ylläpitoon ja keltuaisessa kaikki tarvittavat vitamiinit. Liian usein näkee pallomahaisia vanhuksia, kuin nälänhätää kärsivien maiden lapsia, joilla jalat ovat kuin kurjella. Lihaksisto on alkanut kuihtumaan, maha kasvaa. Tämä on vehnäleipien puputtamisen seurausta. Voita pannulle ja munia paistamaan.

    Rane2

    ”Valioa on syytetty maidon myymisestä liian halvalla kauppoihin. Siitä on saanut tuomion ja joutuu myymään raakamaitoa pienemmille toimijoille.”

    Tolopaisen ja kilpailuviranomaisen logiikan taso on laskenut kuin lehmän häntä ,jostain ihmeellisestä syystä.Vai olisiko mahdollista että jos joku öljy-yhtiö myisi bensaa liian halvalla niin se saisi siitä tuomion?Tuo Valion saama tuomio oli uskomaton,kuluttajahintoja piti nostaa jotta muut toimijat pärjäisivät paremmin mutta ei kerrottu paljonko niitä pitäisi nostaa.

    Visakallo Visakallo

    Saimaan kanava kokonaan Suomen puolelle:

    https://yle.fi/a/74-20178439

    Rukopiikki

    Vaikka kaks. Nyt kun ei ole Suomessa rahasta puutetta. Ne kun saadaan valmiiksi niin liikenne sopivasti palaakin entiseen kanavaan.

    isaskar keturi

    Näyttää siltä, että teollisuus valmistautuu sodanjälkeiseen aikaan, kun sahoihin investoidaan. Nyt Ruotsissakin iso sahainvestointisuunnitelma ja Suomessa SE:n Imatran sahan suunnitelmat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomen kasvupotentiaali kumpuaa ainutlaatuisesta mahdollisuudesta yhdistää kvantti, tekoäly ja 5G/6G. Kun nämä yhdistyvät, syntyy älykkäitä, nopeita ja turvallisia järjestelmiä. Tämä “triplakytkentä” mahdollistaa älykkäät energiaverkot ja kriittisen infrastruktuurin reaaliaikaisen hallinnan.

    Nokian ja yliopistojen rooli 6G-kehityksessä, vilkas tekoäly-startup-kenttä ja vahva rahoitus luovat ekosysteemin innovaatioille, jota on vaikea kopioida. Monet suomalaiset maailmanlaajuisesti johtavat perinteisen teollisuuden yhtiöt tarjoavat alustan näiden teknologioiden käytännön sovelluksille. Tätä kansallista etua on syytä vaalia ja tukea. Kokonaisuudesta voi tulla Suomen arvokkain vientituote ja strateginen etu.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011437217.html

    Metsuri motokuski

    Tuosta on vielä vuosi kymmenen aika siihen että se veroeuroja tuo suomen kassaan. Jotain nopeampaa varmaan tarvii keksiä. Muuten konkurssi koputtaa ovella.

    Rukopiikki

    Suomi on täynnä työttömiä mutta ulkomaalaisia on työmaat täynnä. Ei suomessa koskaan ennenkään olisi tällä menolla kelleen töitä ollu.

    isaskar keturi

    Tämä on juuri se käytännön haaste kaikissa mittakaavoissa – pitäisi yhtä aikaa tehdä nopeasti vaikuttavia toimia ja toisaalta vahvistaa tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia. Nämä tahtovat lyödä toisiaan korville, kun tulevaisuuteen tähtäävät toimet heikentävät akuuttia tilannetta ja toisaalta akuutin ongelman ratkaisut vievät resursseja tulevaisuuden hankkeilta. Päätettävä, kumpaan satsataan ja kuinka kriittinen akuutti tilanne oikeasti on?

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 3,820)