Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 2,401)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Kai meidän on satsattava molempiin. Mutta pelkästään tutkimukseen panostaminen ei tuo niitä pikaisia euroja mitä kansantalous vaatii. Onneksi meillä on vielä perusteollisuuttakin joka kyllä lähtee kun aika koittaa.

    Tuo rukopiikin kommentti on oikeastaan pirun hyvä. Olen miettinyt miksi meillä on paljon väkeä kortistossa ja samalla pula osaavasta työntekijöistä. Maahanmuutto on minusta väärä puu jota haukutaan varsinkin ammattitaitoinen maahanmuuttaja. Jokainen yritys yrittää palkata hyviä työntekijöitä. Mm motokuskeista on kova pula mutta ei vain löydy sellaisia tekijöitä vaikka kortistot pullistelee väkeä. Mistä se johtuu ? Monet sanoo että ihmiset tulevat hyvin toimeen kortiston tuillakin mutta onko asia niin ? Lähtiskö ne töihin jos tukia vähennetään ? Viimeisin mitä kuulin niin 60% pitkäaikaistyöttömistä on työkelvottomia. Mitä näille pitää tehdä ? Ei niitä eläkkeellekkään voi heittää kun eläkevarat loppuu työtä tekeviltä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Varmaan jokin osa noista ’työkelvottomista’ on oikeasti osatyökykyisiä, eli pystyy toimimaan hyvin tuetussa ja valvotussa työssä. Tuen vastineeksi yhteiskunta voi vaatia tekemään jotain hyödyllistä, ja tässä paranisi yksilön elämänlaatukin. Näiden opastus ja valvonta on kuitenkin työvoimavaltaista ja tähän on saattanut nykyisen hallituksen säästövimma osua?

    Metsuri motokuski

    Jos yrittäjänä miettii niin mitä osatyökykyisellä tekee ? Varsinkaan jos häntä tarvitsee tukea työnteossa. Jos yrittäjänä miettii niin pitäähän työntekijä olla tuottava yritykselle.  Jos hän tarvitsee tukea työntekoon niin hän sitoo toisenkin työntekijän . Miten se voi olla kannattavaa ? Mielestäni siitä ei voida lähteä että valtio velvoitetaan hoitamaan näiden ihmisten työvelvoite. Senhän pitäisi lähteä siitä yksilöstä itsestään.

    Rane2

    Jos ajatellaan vaikka harvesterinkuljettajiksi koulutettavia niin ei niitä kortistosta löydy,sen verran vaativa homma.Ehkä paremmalla prosentilla löytyisi ammatinvaihtajista jotka ovat jo  tottuneet menemään töihin.Pitäisi vaan jotenkin saada näkemään se mahdollisuus että tekisikin töitä metsässä.Joku tämmöinen kuin Savotta-ohjelma voi hyvinkin avartaa katsantoa.

    isaskar keturi

    Luopuvat viljelijät olisivat hyvä kohderyhmä. Osaavat valmiiksi pelata koneitten kanssa, tottuneet itsenäiseen työhön ja ratkomaan ongelmia ja metsäkään ei varmaan niin outo paikka.

    Visakallo Visakallo

    Suomessa on nyt tilanne, jollaista ei ole ollut koskaan aikaisemmin, eli korkeasti koulutettuja työttömiä on jo 60 000, eli 20% työttömien määrästä.

    Nostokoukku

    Tunnen muutaman metsurin, jotka vaihtoivat kuusenjuurelta koneen hyttiin. Siis tosi ammattimetsuria. Vaihtoivat, kun mrtsureille tahtoi jäädä ne savotat, joita työnantaja ei kehdannut motoille tarjota. Se oli niitä koneellistamisen alkuaikoja. Näistä metsureista tuli huippuhyviä konemiehiä. Oli valmiiksi näkemys kuinka puustoa käsitellään. Eivätkä pelänneet lunta, pakkasta, pimeää eikä yksintyöskentelyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yritykselle kannattavuus rakentuu osatyökykyisen kohdalla siitä, että palkan määrä on työsuorituksen mukainen ja loput toimeentulosta tulee sosiaaliturvan kautta. Yhdistykset ja kunnat kai näitä pääasiassa työllistävät.

    Yksilöstä lähtöisin juu, mutta osa voi olla näköalattomia koulupudokkaita tai muista syistä syrjäytyneitä – tarvitsevat vähän kuvaannollista potkua persuuksiin, että lähtevät liikkeelle.

    No sitten on tämä suuri koulutettujen ja kykenevien työttömien joukko, jonka tyhjäkäynti on suuri menetys meille. Näistä osa voisi myydä osaamistaan yrittäjinä, mikäli työttömyysturva olisi heilläkin järkevä turvaverkko. Nyt ei ole turvaverkkoja, kun vähäisilläkin tuloilla voidaan katsoa yrittäjänä työllistyväksi. Ainakin työmarkkinatuki voisi olla kaikilla tarvitsevilla ja verotetaan tulojen nousun tahdissa pois. Tietyllä tulotasoilla oikeus turvaan päättyisi.

    narisija

    Takana on aika jolloin teknillinen koulu takasi vihreän oksan loppuelämäksi, kunhan ei tehnyt pahoja virkavirheitä. Jopa kauppakoulu takasi aikanaan töitä ja ylenemisen mahdollisuudet. Sen sijaan ammattikoulun käynyt asentaja oli todennäköisesti asentaja eläköitymiseensä saakka.

    Nostokoukku

    Onko jotenkin noloa, jos asentaja on asentaja eläköitymiseensä asti? Olisin ollut mielelläni metsuri urani loppuun asti. Ne työt vain loppuivat ja jouduin hankkimaan ”koulutusta” ja tekemään viimeiset kaksikymmentä vuotta valvonta-, suunnittelu- ja opetustyötä. Koskaan en niissä töissä kokemnut sellaista onnistumisen- ja työniloa sekä ammattiylpeyttä kuin metsurina.

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 2,401)