Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 3,824)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Nostokoukku on hyvä esimerkki siitä että hän hankki sellaisen koulutuksen itse joka lisäsi kelpoisuuden uuteen ammattiin. Olisihan voinut jäädä kortistoonkin kitkuttamaan ja odottanut että joku kunnan tai valtion virkamies hänet siihen patistaa.

    Vielä tuohon osatyökykyisyyteen. On selvä että kunnat ja valtio niitä työllistää koska yritykset niitä ei voi tehdä vähäisen työajan vuoksi. Jos yritys tarvitsee koneistajaa sitä varten että se tekee asiakkaiden tilaamat työt niin hänen työaikansa olisikinjotain 4 – 5 h. Miten sellaiselle ihmiselle työtä ottaa kun lopun päivän työstökone on tyhjillään.

    Rukopiikki

    Muistelisin että jotkut metsurit pääsi samaan firmaan paperitehtaalle töihin missä ennen metsurina sahasivat. Lieneeköhän vielä vanhoina työntekijöinä pääsivät.

    narisija

    Oikein muistelet ja toimihenkilöille räätälöitiin uusi toimi, jos entisiä ei ollut auki, esim. erityisasiantuntijan toimi hienopaperitehtasseen metsäteknikolle.

    Nostokoukku

    Metsäteknikosta tuli varmaan erikoinen erityisasiantuntija paperitehtaalle.

    narisija

    En tiedä hänen toimenkuvaansa paperitehtaalla, olisiko ollut kannolta paperiksi-expertti, ei oltu kuin hyvänpäivän tuttuja, muutamia vuosia asuttiin samassa talossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tänä viikonloppuna on HS:lla järjestelmäpäivitys, jonka vuoksi kaikki nettisisällöt ovat ilmaiseksi ja kirjautumatta luettavissa. Esimerkiksi tämä mainio mielipidekirjoitus ”Suomi saattaa kaatua ajattelun laiskuuteen”.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011443401.html

    Visakallo Visakallo

    MT kertoi, että rakennusalalta tutuksi tullut käytäntö on tullut nyt myös luonnonmarjabisnekseen. Ulkomainen firma käyttää Suomen myöntämiä marjanpoimintaviisumeita hyväkseen ja tuo poimijat täkäläisiin metsiin ja vie marjat mennessään pois Suomesta muualle jalostettavaksi. Suomeen ei jää toiminnasta euroakaan.

    arto arto

    Meillä 2 hyvää marjavuotta kun ei taikut päässet poimiman, ennen näkyi vain taimaalaisia säilykepurkkeja ja muuta roskaa. Nyt metsät täynnä marjaa .

    Apli

    Nyt se on laskettu: Tämän verran veroa maksat oluttölkin ja bensalitran hinnasta | Kauppalehti
    <p class=”tmcl-__sc-yr5q5a-0 tmcl-__sc-yr5q5a-1 gHclAH”>Tieliikenteestä kerättävät veroeurot ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosina nopeasti. Tähän on monta syytä, kuten autoilun sähköistyminen, vähentyneet rekisteröinnit ja polttoaineiden veronalennus.</p>
    <p class=”tmcl-__sc-yr5q5a-0 tmcl-__sc-yr5q5a-1 gHclAH”>”Autoveron tuotto ylsi vielä viime vuosikymmenellä tavallisesti noin miljardiin euroon vuodessa, kun nykyään verotuotto on alle 300 miljoonaa vuodessa ja lasku jatkuu. Myös muut tieliikenteen verotuotot ovat vähentyneet”, Kalluinen sanoo.</p>
    Me sähköauton omistajat maksamme vähemmän veroja, oluen juojat ja tupakanpolttajat enemmän, ei siis ihme että tieliikenteessä on menossa verouudistus…

    mehtäukko

    Jopa hyvää pohdintaa työn tekemisestä ja tekijöistä. On vaan yrittämisen vuosikymmenissä muotoutunut kuva, että liian helpolla on luisuttu joustamaan työkyvyn suhteen. On todellisiakin syitä, mutta vetelä kaupunki-yhteiskunta on sairastuttanut laumoissa eläjät. Korvien välissä muka heittää. Ei ole enää maaseudun töihin tottuneita poikia, joille ahkeruus,taito ja sitkeys olivat tavaramerkki.

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 3,824)