Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,411 - 2,420 (kaikkiaan 2,420)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • isaskar keturi

    Selvä oire tuosta mehtäukon toteamasta on tämä armeijan keskeyttäneiden määrä – taisi joku vuosi sitten olla uutisissa, että 30% keskeyttää armeijan. Kyllä vika on kotikasvatuksessa kuten Andy McCoy sanoisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itsellä oma lapsi armeijan iässä ja mieleen jäänyt luku 15 prosenttia keskeytyksiä. Voi olla että sisäänottokynnys on nykyään tiukempi.

    Kaupunkipojilla on nykyään taitoja joita armeija voi hyödyntää. Ei kaikkien tarvitse jaksaa raahata tykin ammuksia.

    käpysonni käpysonni

    Jos lähes 40 prosenttia miehistä saa vapautuksen varusmiespalveluksesta, ollaan hyvin kaukana siitä, että voitaisiin puhua yleisestä asevelvollisuudesta. Kun naiset lasketaan mukaan, vain kolme kymmenestä suomalaisesta kantaa koko vastuun aseellisesta maanpuolustuksesta. Se koettelee koko järjestelmän oikeudenmukaisuutta ja oikeutusta.”

     

    https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/005c7e7c-d8dd-4295-b399-12ff9f41f9c0

    mehtäukko

    Asioilla käydessä istahdin kuppilassa paikallisen hevosmiesten pöytään. Ulkona pari nuorta keskusteli vähän keskenään,mutta kännyjen kanssa oli työmaata.Toinen haki syötäväksi pitkän paahtoleivän täytteineen, jota ahtoi ikkunan takana napaansa. Sen loputtua kaivoi nuuskapurkin, ja jotenkin hihan mutkalla väänsi sen ikeneen..? Yhtä paksu kuin pitkäkin tantta nousi ”ketterästi ” pyörän selkään ja poleskeli pois.

    Ajattelin, että ei kelpuutusta inttiin,ei ole vaatteitakaan…

    Nostokoukku

    En tunne kaupunkilaispoikia enkä heidän  taitojaan. Uteliaisuuttani kysynkin, mitkä ovat heidän taitonsa, joita armeija voi hyödyntää? Rauhan aikana ja sodassa?

    Missä päin hevosmiehillä on kuppilassa oma pöytä? En tiedä muualla sellaisia pöytiä kuin raviratojen kahviloissa. Niissä on vain hevosmiesten pöytiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nostokoukku, tarkoitan tietoteknisiä taitoja ja pelaamista joita voi hyödyntää vaikka tiedustelussa, operaatioiden ohjaamisessa ja droonien kanssa (omat ja vihollisen lennokit). Ukrainalaiset kertovat että ilman USA:n tiedustelua olisivat vielä pahemmin pulassa.

    käpysonni käpysonni

    A.J. jo tossa totesikin asian mistä meinasin kirjoittaa. Ukrainan sodassa nimenomaan nörttipojat ( tai miehet pikemminkin) on kehittäneet dronesodankäyntiä melkoisesti. Nimenomaan tässä sodassahan tapahtui dronejen tulo  aseeksi  sodankäyntiin isosti.  Ja oman käsitykseni mukaan nimenomaan Ukrainalaisten ansiosta.

    Nostokoukku

    Ok. Niin se voi olla. Maalaispoikien taistelulajiksi jää siis perinteinen miinanpolkeminen. Heitäkin vielä sentään tarvitaan. Eivät jouda vielä vapautettavaksi asuinpaikkansa perusteella vaikka eivät pelimiehiä olekkaan.

    käpysonni käpysonni

    En olis noin pessimistinen maalaispoikien suhteen. Me maalaispojat on totuttu pienestä pitäen rassaamaan mopoja, peltoautoja, mönkijöitä, traktoreita ja erilaisia pienkoneita, kyllä näille taidoille löytyy armeijassa käyttöä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei tarkoitus ollut olla pessimistinen vaan todeta, että erilaisia taitoja tarvitaan yhteiskunnassa.

Esillä 10 vastausta, 2,411 - 2,420 (kaikkiaan 2,420)