Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,441 - 2,450 (kaikkiaan 2,466)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Kokoomus poliitikot on puhuneet viimeaikoina että talous on lähtenyt jo kasvuun.. Todellisuus on toinen.

    Suomen bruttokansantuote supistui | HS.fi
    <p class=”article-body margin-bottom-24 padding-x-16″><span class=”article-leadin”>Keskuskauppakamarin </span>pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kevään kasvulukema oli jopa pelättyä kehnompi. Alkuvuoden kehitys on ollut Appelqvistin mukaan selvästi ekonomistiennusteita heikompaa.</p>

    <div class=”sadblob-placeholder hiddenadplaceholder article-ad-placeholder”></div>
    <p class=”article-body margin-bottom-24 padding-x-16″>”Kolmen viimeisen vuosineljänneksen etumerkki on nyt negatiivinen, joten teknisessä mielessä Suomi on jälleen taantumassa”, Appelqvist kirjoittaa sähköpostikommentissaan.</p>

    Visakallo Visakallo

    ”Eikö se ole pelkkää säästöä mitä pienempi porukka käy intin. Sotiminen on nykyisin ammattilaisten puuhaa. Ei heikkoa ainesta kannata armeijassa yrittää kouluttaa.”

    Tuossa olen Tolopaisen kanssa samaa mieltä. Onneksi meillä on myös nuoria naisia, jotka oikeasti haluavat kouluttautua sotilastehtäviin. Kyllä yksi sellainen vastaa ainakin viittä laiskanpulskeaa lökäpöksy-mammanpoika-nahjusta. Puolustusvoimat tarjoavat tänä päivänä hyvin monen tasoisia ja myös erittäin vaativia kansainvälisiä tehtäviä. Siinä suhteessa ajat ovat aika paljon meidän nykyisten eläkeläisten sotaväkiajoista muuttuneet!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Osasyyksi taantumaan arvellaan kuluttajien varovaisuutta. Norjan Tromssassa tuskailtiin turistilaumojen kanssa. Tulisivat tänne, kun suomalainen ei kuluta tarpeeksi. Tarjouksia on paljon, joten odottavatko kuluttajat hintojen edelleen laskevan?

    Nostokoukku

    Kuluttajat, tavalliset housunkuluttajat, ovat viisastuneet. Ostetaan vain jos välttämättä tarvitaan. Itse en ole ostanut pitkään aikaan mitään, paitsi tietenkin ruokaa ja polttoainetta. Nykyjään, jos takista tai työvaatteesta särkyy vetoketju, vaihdetaan sen uuteen. Ennen kaikki takit ja housut joista vetoketju tai nappi rapsahti, lähtivät roskiin. Ennen tuli käytyä isoissa tavarataloissa vähintään kerran kuukaudessa, nyt Joulunalusreissu riittää. Siellä tuli tehtyä aina heräteostoksia tyyliin Sulo Vilen. Kassalle jäi 500 €, kun tulit kotiin ja purit kassit, huomasit, että et ole ostanut mitään tarpeellista. Vuoden ainoan heräteostoksen tein kaksi viikkoa sitten. Ostin taitettavan retkijakkaran sorsametsälle, hinta 5,70 €.

    Metsuri motokuski

    Ei mene pitkään kun Kittilässä ja Rovaniemellä ollaan saman ongelman edessä. Jo nyt siellä on asunnot kallistuneet samaan tasoon kasvukeskuksien kanssa.

    Rane2

    Valitettavasti kulutusjuhlakaan ei toisi onnea.Isoilla palkankorotuksilla ostellaan suurelta osalta ulkomaisia tuotteita (koska ne on tehty pienemmillä palkankorotuksilla).Meidän ongelmamme on vaihtotase.Usassa Trump ratkoo samaa ongelmaa tulleilla jolloin huonompi ja kalliimpikin kotimainen tuote menee kaupaksi…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lapin kesto-ongelma taitaa olla turismin kausittaisuus joka vetää perässään kausityöntekijöitä jotka pitäisi majoittaa. Asuntovaunuihin tai parakkikyliin aluksi?

    Metsuri motokuski

    Lähtisitkö Anneli itse tarjoilijaksi tai respaan johonkin lapin hotelliin jos majoitus olisi koko talvi asuntovaunussa tai parakissa ?

    Apli

    Massiivinen ja yhä paheneva työttömyys tekee sen että ei kuluteta, työttömillä harvoin varaa ostaa autoja, huonekaluja, asuntoja, lisäksi monella alalla on työttömyyden pelko sekin vähentää kulutusta.

    Nostokoukku

    Kuten edellä sanoin, ihmiset ovat viisastuneet. Kulutushysterian ajat ovat ohi. Ja erittäin hyvä niin.

Esillä 10 vastausta, 2,441 - 2,450 (kaikkiaan 2,466)