Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,451 - 2,460 (kaikkiaan 2,470)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Lisää vessapaperia Skandinaviaan – kaksi yhtiötä nostaa tuotantoaan uusilla paperikoneilla – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Onneksi kohta saadaan edullista vessapaperia Liettuasta jossa varmaan tuotantokustannukset paljon edullisemmat kuin suomessa. Eikä ole esim paperiliittoa ja Akt:ta kiusana.

    Nostokoukku

    Ja vielä kun saisi paperin mukana aasialaisen pyyhkijän, ja miksei saisi. Siellä ei hoitoalojen ammattiliitot eikä Akt ole nostaneet vielä pyyhkimiskustannuksia.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kuten edellä sanoin, ihmiset ovat viisastuneet. Kulutushysterian ajat ovat ohi. Ja erittäin hyvä niin.

    Sodan mahdollisuus on 50/50, viisas säästää nyt ja tulevaisuudessa ja ostaa kaiken halvalla Temusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisin kyllä parikymppisenä mökkielämään tottuneena kelpuuttanut asuntovaunun tai parakin, jos se on lämmin.

    käpysonni käpysonni

    Ostin otsalampun, Fenixin, 120€, 2700 lumenia valoteho. Onhan sekin Kiinassa tehty, mut köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa laatua. Kiitos ei Tokmanni- ja Temupaskalle.

    Nostokoukku

    Saman lampun olisit saanut Temusta 12 eurolla. Ei ole Käpysonni vielä köyhä, kun on vara tuhlata välittäjille toista sataa. Tytär tilasi Temusta lapselleen jotain koulutarvikkeita. Kysyi, mitä pappa haluaa lapsenhoitopalkaksi, hän maksaa. En olisi oikeastaan tarvinnut, mutta ajattelin ”tarjouksen” hyödyntää. Valitsin perinteisen avainsarjan, 154 osaa, ja kolme riistakamera. Avainten hinta Temussa 19.90 €, täysin sama sarja IKL 205,00 €. Riistakamera 22,00 € kpl, vastaavat täällä parisataa. Vaatii jonkin verran fanaattisuutta maksaa täysin samasta, samassa tehtaassa valmistetusta tuotteesta täällä yli 10-kertainen hinta.

    Rukopiikki

    Taitaapi olla jo rollossa kalliimpaa ku etelän kasvamiskeskuksissa. Vuokra asuntoa sieltä ei saa kukaan ku kaikki varataan turisteille. Johan norskeja tuskaillaan kun tulevat suomeen liiankin kanssa. Ei rollon keskusktaan ole loka-tammikuus paikallisella mitään asiaa. Monttu auki saa kinttaat ojossa vähän aikaa kattoa ja lähtiä matarenkiin tai sallaan tai iha minne tahasa muualle kaupolle. Nuoret muuttaa pois ku eivät saa asuntoa ja huonolla palkalla ei ole varaa vuokraakaa maksaa. Eikä siinä olisi järkeäkään turistien hintoja maksaa. Turistit vaatii myös ison määrään kausityövoimaa joka pahentaa asuntotilannetta entisestään.

    Metsuri motokuski

    Niin varmaan Anneli pari kymppisenä. Tuon ikäiset tahtoo olla vielä koulussa.  Kyllä se rekrytointi ikä on 25 – 60 v. Nuo respat ja tarjoilijat ja hiihtokeskustyöntekijät on ikähaarukaltaan aika laveaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lienee myös Lapin kuntien intressissä järjestää asuntoja lisää että tämä pullonkaula matkailun kasvulle poistuisi.

    Rukopiikki

    Ongelma ei ole ratkaistavissa. Osa jotka tällä tienaa ei halua liikaa asuntoja. Toisaalta taasen kesä ja talvimatkailun määrien epäsuhta on niin suuri. Jos talvimatkailuun enemmän rakennetaa niin entistä enemmän on kesäkaudella tyhjänä. Kesäkaudella turistit enemmän asuntoautoissa ja vaunuissa. Kaavoituksella pitäisi määrätä alueita joissa lyhytvuokrausta ei sallita ollenkaan.

Esillä 10 vastausta, 2,451 - 2,460 (kaikkiaan 2,470)