Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 2,572)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Kymmenet tuhannet yritykset ovat lopettaneet – nyt puhuu hoivayrittäjä | MTV Uutiset

    Mielestäni tämä on erittäin hälyttävä uutinen, nykyinen verojen kiristys ja eläkemaksujen nosto on ajanut tähän, vaikka hallitus on luvannut ajaa yrittäjämieleistä politiikkaa jonka nimenomaan pitäisi kannustaa yrittäjyyttä ja sen kehitystä ja sitä kautta työllisyyden paranemista tapahtuisi myös, mutta nyt mennään toiseen suuntaan ja kovaa..

    Nostokoukku

    Ongelma koskee pien- ja yksinyrittäjiä. Heistä 44% ansaitsee 2 000 € / kk. Ei tämä hallitus aja niin pienituloisten yrittäjien asiaa, päinvastoin, kuten aloitteesta nähdään. Tämä hallitus on ökyrikkaiden hallitus, ei köyhien yksinyrittäjien hallitus. Noin vähän ansaitsevat eivät sovi hallituksen ”viitekehykseen”.

    Visakallo Visakallo

    Myös ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia palvelutaloja on jouduttu lakkauttamaan. Vuoden 2023 lopussa julkisessa palveluasumisessa oli 20 309 asiakasta ja yksityisessä 25 511, eli yhteensä 45 820. Vaikka palvelutaloja on rakennettu paljon, niissä voi olla myös tyhjiä paikkoja. Hyvinvointialueilla on ollut vuonna 2024 yli 2 000 jonottajaa, mutta samaan aikaan tuhansia vapaita paikkoja. Puute ei siten ole hoitopaikoista, vaan hoidon maksajista.

    Visakallo Visakallo

    Tuossa on aika hyvin kerrottu, miten palveluasumisesta perittävät maksut laskettaisiin, jos sellaiseen joutuisi:

    https://www.pirha.fi/asiakkaalle/asiakasmaksut/ikaantyneiden-palvelujen-maksut/ymparivuorokautisen-palveluasumisen-perhehoidon-ja-laitoshoidon-maksut

    suorittava porras suorittava porras

    Miksi puhelin ei soi?

    Vaimolle tuli kevääseen saakka  päivittäin viestejä tarpeesta tulla auttamaan , kun hoitotyövuoroihin ei löytynyt tekijöitä. Reservejä on koluttu päälle 70-kymppisiin eläköityneisiin hoivatyöntekijöihin asti. Nyt ongelma on lakaistu maton alle ja asetettu voimaan rekrytointikielto säästösyistä. Työt eivät kuitenkaan vähene ,kun huolta ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa jatkuvasti.

    Rekrytoinnin haasteet ( puute rahasta) johtavat myös suoraviivaisiin ratkaisuihin. Osastoja suljetaan ,kun niille ei ole varaa palkata edes työvoimaa. Kun ei ole osastoa, ei arvitse vastata työvoiman riittävyydestä.

    Tässä on se kierre ,josta meidän vanhenevien on oltava aidosti huolissamme ja koetettava pitää itsemme toimintakuntoisena viimeiseen asti toivoen lentävää lähtöä suorilta jaloilta.

    Numppi

    Hoitotyössä sijaisten tarve on aivan älytön julkisella sektorilla. Valtaosalla työntekijöistä lomaa 38 päivää vuodessa. Tilastojen mukaan ovat keskimäärin vielä sairauslomalla 5-6 viikkoa. Palkallista sairauslomaa kunta-alalla on 60vrk.
    Yksityisellä puolella tällaista ei samalla lailla katsota läpi sormien.

    käpysonni käpysonni

    Johan Risto Murto kertoi että tulevaisuidessa vanhusten hoiva jää yhä enemmän aikuisten lasten harteille, koska yhteiskunnan voimavarat eivät riitä kaikkien vanhusten hoitoon.

    Muuten, hyvinvointiyhteiskunnan alkuperäinen idea oli, että  yhteiskunta pitää huolen VAIN niistä, jotka ei muuten pysty huolehtimaan itsestään tai ei ole omaisia jotka huolehtivat. Muut olkoot omillaan. Sittemmin suomalaisen politiikan pahan akseli, Kokoomus-Kepu-SDP pilasi hyvinvointiyhteiskunnan paisuttamalla hyvinvointiyhteiskunnan liian laajaksi, niin ettei sitä ole enää varaa ylläpitää ilman jatkuvaa velan ottoa. Tämä paisuttaminen tapahtui niin että verovaroilla on kustannettu etuuksia ja tehty Suomesta tukiyhteiskunta, jossa mikään ei pyöri eikä toimi ilman verovaroista kustannettuja tukiaisia.

     

    Apli

    Kyllä vaan, vanhusten hoivaan ei riitä jatkossa työntekijät eikä varsinkaan rahat, 24h vuorokaudessa palvelutalossa ei ole halpaa lystiä..

    Visakallo Visakallo

    On aika rajua nyt nähdä jopa alle kymmenen vuotta sitten rakennettuja melko suuria ja erittäin hyvin varustettuja palvelutaloja tyhjillään. Finanssikriisin jälkeen koko Suomen valtasi melkoinen yksityisten palvelutalojen rakennusbuumi, kun pääomille haettiin hyvää tuottoa. Jo silloin oli nähtävissä, että laskelmat eivät voi sellaisinaan mitenkään toteutua. Pääomapiireissä ei tajuttu sitä, että Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuoli vain muutamaa kasvukeskusta lukuun ottamatta oli pienituloista alussa, jossa myös kertyneet eläkkeet ovat pieniä. Kelalta olisi kyllä saanut paikkakuntakohtaiset eläketiedot ja kertymäennusteet, jos niitä silloin vain olisi vaivauduttu kysymään.

    Nostokoukku

    Murto saattaa olla oikeassa. Lasten harteille jää yhä useamman vanhuksen hoiva. Vanhan ajan syytinkimummot palaavat. Yhteiskunta tulee huolehtimaan VAIN niistä, joilla on varaa hoivasta maksaa. Tämä näkyy siinä, että verovaroilla kustannetaan etuuksia niille, joilla niitä on vara muutenkin käyttää. Kelan korvaamat yksityisen terveydenhuollon kustannukset ovat tämän hallituksen, Kokoomuksen pahan akselin, aikana kasvaneet suhteettomasti. Potilaskäynnit yksityisellä ovat pysyneet entisinä, kustannukset ovat kasvaneet. Ne, jotka käyttäisivät ja joilla olisi varaa käyttää kalliita yksityisiä palveluja, ovat niitä käyttäneet nyt verovaroin tuettuna. Köyhä kansa jonottaa yhä terveyskeskuksiin ja saa sieltä entistä harvemmin lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 2,572)