Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,501 - 2,510 (kaikkiaan 2,604)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Emeritusprofessori Matti Pohjola kertoo kasvun eväistä Hesarissa. Ensin hän vertaa Suomen kehitystä muihin Pohjoismaihin ja päättelee sitten, että meillä on verrokkimaita vähemmän kasvavia yrityksiä.

    ”Tieto- ja viestintäpalvelut, korkean teknologian teollisuus, ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut, energiantuotanto sekä yritysten tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat luoneet eniten kasvua.
    … Hitaasti kasvaneita aloja ovat olleet muu kuin korkean teknologian teollisuus, rakentaminen, kuljetus- ja varastointipalvelut sekä kauppa. Teollisista aloista erityisesti metsäteollisuus ja öljytuotteiden valmistus ovat olleet vaikeuksissa.

    … Jatkuva talouskasvu voi perustua vain kokonaistuottavuuden kehitykselle. Se kasvaa innovaatioista: uusista korkeamman arvonlisän tuotteista tai tehokkaammista tavoista valmistaa jo tunnettuja tuotteita. Julkinen valta voi parhaiten edistää kasvua varmistamalla koulutetun työvoiman riittävän saatavuuden, tukemalla tutkimusta ja kehittämistä, edistämällä digitalisaatiota ja tekoälyn hyödyntämistä sekä karsimalla niitä yritystukia, jotka hidastavat tuotantopanosten siirtymistä kasvaville aloille.”

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011454597.html

    Nostokoukku

    Samaa mieltä Pohjolan kanssa oli Nordea Corporaten katsaus 1/ 2024.

    Talouskasvun hidasteena ovat olleet kannattamattomat tai huonosti tuottavat yritykset. Niitä ovat auttaneet matala korkokanta ja heikko palkkakehitys. Nämä ovat estäneet yrityskentässä ns. ”luovan tuhon”. Heikosti tuottavat yritykset eivät ole uudistuneet tuottavammilla.

    Rane2

    ”Nämä ovat estäneet yrityskentässä ns. ”luovan tuhon”. Heikosti tuottavat yritykset eivät ole uudistuneet tuottavammilla.”

    Tässä on joku väärinkäsitys.Jos jotkut yritykset kuitenkin kannattavat niin ei ne tuhoudu itsekseen.Niiden parempien ja kannattavampien yritysten on mentävä väkisellä ohi ja vallattava markkinat jolloin huonommilta yrityksiltä katoaa kannattavuus ja on joko uudistuttava tai kadottava.

    Nostokoukku

    No sitten väärinkäsitys on tullut professori Pohjolalle ja Nordean ekonomisteille. Siitäpähän saivat nenilleen, kun eivät kysyneet palstan talousguruilta neuvoa. Menee ne aivan viisaina ja oppineinakin pidetyt joskus vipuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luova tuhohan on jo käynnissä metsäteollisuudessamme.

    Nostokoukku

    Ei ole talousoppineiden ”luova tuho”. Kas kun katoava metsäteollisuus ei korvaudu millään paremmin tuottavalla.

    Rane2

    ”No sitten väärinkäsitys on tullut professori Pohjolalle ja Nordean ekonomisteille.”

    Tarkoitin välikättä…

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Espanja saattaa laillistaa lähes puolitoista miljoonaa paperitonta siirtolaista, sillä maahan­muuttajat kannattelevat rivakkaa talouskasvua. 

    Ehkäpä A.J:kin valmis tekemään töitä 2€:n tuntipalkalla. Suomi nousuun!

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Entinen pääministeri, liikemies Juha Sipilä kieltää vetäneensä valtionyhtiö Rautaruukkia nenästä vuosikymmeniä vanhassa yrityskaupassa, jonka myyntivoitolla hän pystyi kokoamaan miljoonaomaisuutensa.

    Ehkäpä tälläisiä rosvoja tarvittaisiin lisää.

     

    käpysonni käpysonni

    Erään ekonomistin mukaan USA: n talouden selkäranka ovat laittomat siirtolaiset, siksi että he ovat halpaa työvoimaa ja kun ovat laittomasti maassa, he eivät rasita maan sosiaaliturvajärjestelmää, kun eivät ole kirjoissa ja kansissa, heihin ei siis kulu verodollareita lainkaan. Suomessakin tätä voisi kokeilla, mutta eihän se onnistu kun vasemmisto yhdessä kepun  ja kokoomuksen kanssa haluavat nämä meidän  laittomasti maassa oleskelevat sosiaaliturvan piiriin.

Esillä 10 vastausta, 2,501 - 2,510 (kaikkiaan 2,604)