Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,511 - 2,520 (kaikkiaan 3,836)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    En usko, että A.J:lle välikätenä on tullut väärinkäsitys. Aika selvästi professori Pohjolan tekstissä sanotaan asiat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Euroopan palkkataso yllätti eniten. Ansaitsen kuukaudessa saman, minkä tienaisin vuodessa Gambiassa”, kotiin rahaa lähettävä nuorukainen hämmästelee.

    http://www.hs.fi/talous/art-2000011373862.html

    Pitemmällä aikavälillä elintasot tulevat tasautumaan Euroopan ja muiden maanosien välillä. Tänä päivänä meidän runsas ulkomaanmatkailu perustuu paljolti siihen, että meidän elintasolla eletään herroiksi Afrikassa tai Aasiassa. On kivaa ja paikalliset hyötyvät siitä, mutta vaikkapa Egyptissä tai Thaimaassa on tuntunut välillä siltä että olisi jonkinlainen hyväksikäyttäjä. Facepookissa oli juuri kartta palkoista Euroopassa. Itä-Euroopassa on alimmat tasot, seuraavat Etelä-Euroopassa Välimerellä, kun taas korkeimmat ovat Pohjoismaissa ja Belgian ja Alankomaiden tapaisissa maissa.

    HS artikkelin kommenttikentässä oli keskustelua siitä tarvitaanko maahanmuuttoa. Joidenkin mielestä Suomen palkkatasolla ei saada tänne niitä tuottavimpia huippuosaajia, vaan menevät muualle. Niitä kenet saisimme tänne, meidän ei välttämättä kaikkia kannattaisi ottaa.

    Väitetään että heikosti palkattuun työhön ei suomalainen enää mene, mutta veikkaisin että nuori menee – ennemmin kuin kuin vetelehtii kotona.

    Nostokoukku

    Saattaa se elinkustannuskin olla Gambiassa vähän toinen kuin Euroopassa. Gambialaisen keskitulo vuodessa on 2 200 USD. Eli alle 2000 € kuukausipalkalla tienaa jo vuoden gambialaisen palkan. Eikös Gambia ole se Afrikan maa, jonne eurooppalaiset ikäneidot vaeltavat lemmenlomille? Muistaakseni Ilta Sanomissa oli juttua yli 70 vuotiaasta Mairesta, joka oli neljättä kertaa naimisissa gambialaisen nuorukaisen kanssa. Eivät naiset kyllä nuorukaisten palveluksia kovin korkealle arvosta, jos vuosiansio jää 2 200 USD.

    Rukopiikki

    Rantaleijonamaita. Gambia vanhempien makuun ja Dominikaaninen tasavalta nuoremmille neidoille.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Sillähän se A.J ottikin esimerkiksi Gambian, kun halvalla saa paljon.

     

    Nostokoukku

    No, no Kalle. Nyt menee vähän mauttomaksi.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    No, no Kalle. Nyt menee vähän mauttomaksi.

    ??? Gampiassa on halpaa lomailla.

    Rane2

    ”Niitä ovat auttaneet matala korkokanta ja heikko palkkakehitys. Nämä ovat estäneet yrityskentässä ns. ”luovan tuhon”. Heikosti tuottavat yritykset eivät ole uudistuneet tuottavammilla.”

    No niin,Pohjolahan ei väittänyt tällaista (Nordeasta on Ivanin todistus) eikä pitäisikään koska ajatus että Suomessa pitäisi olla korkeampi korkokanta ja palkkataso kuin muualla jotta saataisiin luovaa tuhoa aikaiseksi on typerä.Ei se että luomme olosuhteet joissa saamme kannattavat yritykset nurin ja sitten odotamme että uusia paremmin kannattavia tilalle ole ”luovaa tuhoa” vaan kannatavampien yritysten on kiilattava ohi vahvuuksillaan.

    Nokiahan oli yritys jonka katsottiin olevan tämmöinen luova tuho mutta se myös joutui tämmöisen ulkomaisten tuhojen (mm. tuotanto siirtyi matalan palkkatason maihin) uhriksi itse.Eikä Nokian nousun tieltä tarvinnut esim. metsäteollisuutta lopettaa mikä oli onni koska metsäteollisuus tuottaa edelleen euroja kansantalouteen…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gambia oli HS jutussa ihan vain esimerkkinä siitä, että Espanjassa tarvitaan maahanmuuttajia koska talous kasvaa. Meillä ei niinkään tarvita koska työvoimasta ei ole pulaa, vaan päinvastoin meillä on paha työttömyys – erityisen huolestuttava on nuorisotyöttömyys. Hallitus voisi keskustella näistä eikä Keskisarjasta siellä budjettiriihessä. Persujen kannatuksen nostoyritys (kömpelö) vie ajatustilaa ja mediatilaa oikeilta ongelmilta. Persuajattelu on mitä on, mutta luulisi heitäkin kiinnostavan työllisyyden hoito.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Persujen kannatuksen nostoyritys (kömpelö) vie ajatustilaa ja mediatilaa oikeilta ongelmilta. Persuajattelu on mitä on, mutta luulisi heitäkin kiinnostavan työllisyyden hoito.

    Eikö Keskisarjan lausunto ollut isänmaan etua ja työllisyyttä ajavaa?

Esillä 10 vastausta, 2,511 - 2,520 (kaikkiaan 3,836)