Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,521 - 2,530 (kaikkiaan 2,608)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Husq165R

    Jos sellaisena pidetään sitä että uuninpankopojat intoutuu taas puukottamaan lapsia ja töihin/opiskelemaan menossa olevia ”väärän värisiä”! Siellä on iso joukko syrjäytyneitä kouluttamattomia persuja joilla puukkoväkivalta on pienestä kimmokkeesta kiinni! Jos se on (Kallen) tavoite, niin Keskisarjan puheet on ok!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ollut, mutta olisi voinut olla paremmin muotoiltuna. Älämölön sijaan pitää tulla asiallinen (!) keskustelu maahanmuutosta. Työllisyystoimia hallitukselta ei ole nähty?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos maahanmuuttajalla ei ole opiskelupaikkaa, työtä tai turvapaikkaa, oleskelu voi päättyä ilman karkotuksiakin. Kun itse suosin aina kepin sijaan kannusteita, miettisin vaikka verotuksellista kannustetta tai tukea nuorten työllistämiseen.

    Velvoitetyötäkin kannattaisi kyllä lisätä: työttömänä oleminen on sitä huonompi vaihtoehto. Osa työttömistä saa vain työmarkkinatuen noin 800 euroa, mutta senkin vastineeksi voitaisiin teettää muutama tunti työtä viikossa. Velvoitetyö tarvitsisi paljon työnohjaajia, jotta työn tulos olisi sitten tilaajan laatuvaatimusten mukaista. Esimerkiksi risusavottaa olisi taimikoissa aivan loppumattomasti.

    Rukopiikki

    Kaikkein tehokkain työllisyystoimi olisi aloittaa Venäjänkauppa täysillä ilman mitään rajoitteita.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kaikkein tehokkain työllisyystoimi olisi aloittaa Venäjänkauppa täysillä ilman mitään rajoitteita.

    Suomi on valitettavasti siirtomaa ja se ei ole suomen päätettävissä.

    Metsuri motokuski

    Se on ilman muuta taloutta lisäävä toimi venäjän kaupan lisääminen.  Valitettavasti siihen on aina sisältynyt myös poliittinen vaikuttaminen venäjän puolelta. Nyt kun Suomi on Natossa niin vaikuttaminen on kahta kovempaa.

    Rukopiikki

    Täysin mahdoton yhtälö on suomen selviytyä venäjän kupeessa ilman venäjänkauppaa.

    Isot Venäjän naapurimaat esim Kiina ja Intia tekevät kauppaa sekä Venäjän että Suomen kanssa. Tässä yhtälössä on hullua että suomi ei tee suoraan venäjälle kauppaa. Jos luo kaupankäynnilleen tällaiset rajoitteet, niin ei ole ihme jos on konkurssissa. Samoilla maailmanmarkkinoilla ei voi pelata muita huonommilla säännöillä. Länsimarkkinat on hyvin kilpaillut. Jokaisen maan parhain markkina on siinä lähellä oleva.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän se mahdollista on. Huomattavasti vaikeampaa kuin silloin kun kuuluimme venäjän vaikutuspiiriin. Silloinhan Venäjä kyllä auttoi monessa asiassa Suomea ja me saimme kohtuullisen edullista energiaa. Poliittinen vaikuttaminen ja pikku hiljaa avainpaikkojen miehittäminen Venäjälle sopivilla henkilöillä kävi niille kalliiksi. Venäjä menetti Ukrainan hyökkäyksellä hyvän naapurin jonka asioihin sen vaikuttamiseen oli pitkät perinteet. Uskon kyllä että seuraavan 5 – 10 vuoden päästä kauppa alkaa uudestaan kunhan sota loppuu. Mutta investoinnit Venäjälle varmaan vähenee sukupolvien ajaksi. Venäjästä tulee kiinan, Intian ja muutaman muun maan raaka-aine varasto. Jota se nyt jo on.

    Sen lisäisin vielä että tässä koko sotkussa on kiina kaikista kovin peluri. Se toimittaa elekttoniikka tavaraa noin kaksin – kolmin kertaisin hinnoin Venäjälle. Samoin venäjän öljy ja kaasu menee alennusmyynnillä Kiinalle ja Intialle.  Vaikea tilanne Venäjälle tämä tilanne.

    Rukopiikki

    En usko että investoinnit vähenee. Firmat on nykyään globaaleja toimijoita ja jos Kiinalaiset ja Intialaiset firmat investoi venäjälle, niin muilla ei ole varaa jäädä pois.

    Toki jos on hieman arka, niin pieni firmakin voi toimia venäjällä perustamalla jonnekin aasian maahan vaikka tytäryhtiön venäjän markkinoita varten. Singaporeen, Vietnamiin tai vaikka Intiaan rekisteröity tytärhyhtiö olisi hyvä vaihtoehto venäjän markkinoille suomalaisellekin firmalle.

    Metsuri motokuski

    Tuo on ihan totta. Kiina ja intiakin on hyvin varovainen venäjän investointien suhteen.  Heille sopii paremmin että he itse tekevät ja raaka-aineet tuodaan muualta. Nythän kiina on avaamassa venäjän kanssa koilisväylää juuri kiinan kuljetuksia ajatellen. Kiina on erinomainen maa hyödyntämään muita maita omaksi eduksi. Intia on nyt tehnyt bisneksen venäjän öljyn jalostamisesta maailmalle.  Se kun jotenkin vielä saadaan kuriin niin venäjän talous saa melkoiset iskut. Niin Kiina kuin intiakin mielestä investoinnit Venäjälle on suuren riskin valinta. Se mitä Venäjä teki eurooppalaisten yritysten investoinneille Ukrainan sodan aikana ei jää niiltäkään huomioimatta.

Esillä 10 vastausta, 2,521 - 2,530 (kaikkiaan 2,608)