Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,551 - 2,560 (kaikkiaan 2,604)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Eikö sillä ole rukopiikki vaikutusta että hamasin sotilaat hyökkäsivät konserttiin. Tappoivat ,yli tuhat ,osallistujia telttoihin, raiskasivat naisia sekä ottivat panttivankeja joita pitävät nälässä.  Eikö sillä ole merkitystä että Gazan asukkaat suojelevat hamasin sotilaita ja antavat heidän kaivautua maan alle kaupunkiinsa sekä käyttää sairaaloita ja kouluja sotilaallisiin toimiin. Täältä sotilaat tulittavat raketeilla Israelin kaupunkia.  Muuten sodan sääntöjen mukaan jos sotilaat käyttävät sairaaloita, kouluja sotilaallinen toimintaan ei ole sotilasrikos tuhota kohteet.

    Palestiinalaiset kävivät Israelissa töissä normaalisti mutta kun sota alkoi loppui Palestiinalaisilta myös työt. Siitä huolimatta en hyväksy Israelin asutusten laajentamista palrstiinalaisalueille. Mutta on kaksi eri asiaa Gazan ja Palestiinan kysymys. Gazan kysymys kuuluu samaan sarjaan hamasin, hizpollahin ja iranin toiminta. Palestiinan kysymys on eri asia eikä ole kuuluu näiden proksien toimintaan. Toki Palestiinalaiset on myös oma sotilaallinen proksi joka käy omaa sotaa Israelia vastaan.

    Rukopiikki

    Ei, sillä ei ole mitään vaikutusta. Toisen sotarikos ei oikeuta omaa rikosta, eikä oikeuta kollektiiviseen kostoon syyttömille.

    Suomen ulkopolitiikka on nykyään täysin linjatonta. Arvopohjaisen realismin sijaan sitä voisi kuvailla arvottomaksi mielistelyksi.

     

    Metsuri motokuski

    Erikoinen tulkinta. Koska ihmisen tappaminen on aina sotarikos varsinkin toimen kohteeksi joutuu siviilihenkilö. Tässä asiassa olen kyllä täysin erimieltä rukopiikin kanssa jos hyökkäyksen kohteeksi joutuneella ei ole oikeutta puolustaa itseään tai maata.

    Eli Ukrainalla ei ole oikeutta puolustaa venäjän hyökkäykseltä.

    Tolopainen Tolopainen

    Herrat ovat eksyneet kovin kauas otsikon aiheesta. Tässä on tarkoitus keskustella Suomen taloudesta.

    Metsuri motokuski

    Se on totta ja jäi vielä kahden henkilön väittelyksi.  Lopetan tämän tältä erää.

    Nostokoukku

    Metsuri Motokuski. Toisin ajattelevia on varmaan paljonkin. Ostavat 85 € ostokset Suomesta ja lähtevät parikin kertaa vuodessa ulkomasnmatkalle. Minä en lähde. Olikos se matkailun vaihtotase 6,5 miljardia negatiivinen?

    Metsuri motokuski

    Jos tuolla perusteella perustelet itsellesi temun kaupat ja olet siihen tyytyväinen niin mikä ettei. En minäkään käy ulkomailla. Kerran kaksi korkeintaan Lapissa vaelluksella vuodessa mutta en myöskään tilaa temusta mitään.  On meitä toisenlaisiakin.

    Visakallo Visakallo

    Olen tällä viikolla taas kasvattanut Suomen kansantaloutta. Yleensä sanotaan, että toiminnan pitää olla suurta, jotta se jossain tuntuisi, mutta pienenkin, eli 1,1 hehtaarin metsäpalankin toimet näkyvät kansantaloudessa, kun niitä mikroskoopilla tarpeeksi tarkasti tutkii. Ko. metsätila on enklaavina kokonaan naapurin metsän sisässä. Alueen muotokin on aika hassu, eli pituutta 260 metriä ja leveyttä 42 metriä. 1990-luvulla tehtiin naapurin kanssa yhteistyössä rajalinjojen avaus ja alueelle johtava yhteinen metsätie. Lisäksi jouduin vielä kaivattamaan märkyyden takia 250 metriä pitkän ojan alueen keskelle! Kerran on moto käynyt tekemässä alueen toiseen päähän harvennuksen, ja toiseen ylispuiden poiston. Nyt tämä viimeksi mainittu pää on tulossa ensiharvennukseen ja toinen lähestyy päätehakkuuta. Loppuvuodesta 2019 ko. maapalanen oli minun ensimmäinen raivauskohteeni eläkeläisenä. Rehevä maapohja on sen jälkeen kuudessa vuodessa ehtinyt kasvaa pajua ja muuta lehtipuuta aika paljon, että taas ihmetellään, mihin sitä bensaa niin paljon ennakkoraivauksessa kuluukaan! Ravattavana kun on yli 600 metriä rajalinjaa, ja yhteensä 500 metriä niitä ojanpenkkojakin, sekä tietysti vielä jokunen sata metriä tienlaitojakin. Itse siihen metsän raivaukseen ei paljoa bensaa kulu!

    Rane2

    Jollakin konstilla pitäisi saada Suomen talous kasvamaan samaa tahtia kuin vesakko.Pitäisikö taloudenkin vaan antaa rehottaa?

    Jovain Jovain

    ”Onhan se vesakko rehottanut vuosikymmeniä”, talous alijäämäisenä ja ei se auta, jos kuvitellaan talous ylijäämäisenä, jos jos ja jos?  Suosi Suomalaista, suosi kotimaista, oli suositus vielä vuosikymmenien takaa, kun talous uhkasi ylikuumentua. Nyt kun talouden ylläpito on ylikuumentunut, ”kaikki” menee ulkomaille. Jopa pääomien myynnillä kuitataan alijäämiä.  Visa on siinä mielessä oikeassa, tekee itse. Jos vaikka erilaisella metsän hoitotavalla tekemisen määrää voidaan säädellä. No se ei kuulu tähän, mutta säästyy kuitenkin halpatyövoimalla teettäminen, joka sekin nykyisessä alijäämäisessä talostilanteessa on kyseenalaista? Tuetaan kalliilla yhteiskunnan rahalla ja valuu työntuottona ulkomaille?

Esillä 10 vastausta, 2,551 - 2,560 (kaikkiaan 2,604)