Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 2,604 vastausta, 62 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 tuntia, sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,561 - 2,570 (kaikkiaan 2,604)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • mehtäukko

    On tällä palstalla moni muukin tehnyt, ja tuottavaa työtä. Siltä pohjalta on helppoa jakaa vinkkejä tarvitseville.

    Suoranainen sumutus on taas eräs vaikuttamisen muoto. Siitäkin on täällä nähty kännisen oloista toikkarointia….

    Jovain Jovain

    Mene mehtäukko EU-savotoille, ei tarvitse valittaa ja jakaa ”ilmaispalveluja” täällä?

    mehtäukko

    Sieltähän se ammattivalittaja jo ilmoittautuikin.

    Luehan joutessasi tänne rustaamiasi sepustuksia. Valitusta, harhaanjohtamista ja vatulointia.

    Tolopainen Tolopainen

    Hallitus puhuu leikkauksista, vaikka todellisuudessa on kasvattanut valtion budjettia niin paljon, että verotulot ei riitä mihinkään. Nykyisellä verokertymällä Marinin hallituksen tekemä 2023 budjetti olisi tasapainossa. Mutta Orpon ja Purran holtiton menojen kasvatus johtaa yli 9mrd€ vajeeseen v 2025. Vaje ei synny itsestään, se on tietoista toimintaa. Demarit voivat vain kateellisena katsoa vierestä, miten oikeisto kylvää rahaa. Itse eivät enää koskaan saa moista tilaisuutta.

    Apli

    Budjetti on kasvanut kun puolustusmenot on pitänyt tuplata, samoin valtion lainojen korkokulut on kasvaneet merkittävästi sekä hyvinvointialueille se 1milrd ekua joka vuosi lisää.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Demarit voivat vain kateellisena katsoa vierestä, miten oikeisto kylvää rahaa. Itse eivät enää koskaan saa moista tilaisuutta.

    Kyllä sitä rahaa kylvetään omille etupiireille niin kauan, kunnes ei saada enään lainaa. Venäjän sisä-/ulkopolitiikka on Suomeen politiikkaan verrattuna erittäin tervettä.

    Tolopainen Tolopainen

    Nykyisin on helppo tarkistaa faktat, puolustusmenot ovat kasvaneet 200milj ja korkokulut 900 milj verrattuna vuoteen 2023. Ei mene tämä persujen selitys läpi.

    Jovain Jovain

    Niin se on mehtäukko, kannattaa yhteiskunnassa tuottaa muutakin, ei vaan alijäämiä. Puujalka on aina ollut turva, kun papua on tarvittu. Nyt menee vaikeaksi, kun alijäämissä mennään sielläkin. Olisiko kiinteistövero tai metsien ”vapaan kasvatuksen” välttäminen auttanut.  Tai pitäisikö metsät laittaa myyntiin?

    Apli

    Nordea synkentää talousennustettaan – Suomessa asuntojen hintakehitys on EU-maiden huonoin | HS.fi

    Asuntojen osalta tilanne suomessa on synkkä, niiden hintojen lasku jatkuu…

    Nostokoukku

    Kaiken muunkin käytettynä kaupatun tavaran hinnat laskevat. Miksi käytettyjen asuntojen hinnat pitäisi jatkuvast nousta?

Esillä 10 vastausta, 2,561 - 2,570 (kaikkiaan 2,604)