Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 2,604 vastausta, 62 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 13 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,591 - 2,600 (kaikkiaan 2,604)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Rukopiikki on valitettavan oikeassa. Seuraavan hallituksen aikana nykyistä hallitusta muistellaan lämmöllä, ja jos arvostellaan, niin liiasta helläkätisyydestä.

    Apli

    Rakentamisen alakulo on vaikea pala työttömyyden hoitoon, pitäisi saada nopeasti rakentaminen virkoamaan, ainut mitä nousee on muutamia datakeskuksia nekin rakentaa lähinnä ulkomaalaiset, asuntoja on edelleen liikaa, niin omistus kun vuokra-asuntoja. Tällä menolla keväällä voi olla 400000 työttömän raja rikki. Nuorten etuseteli oli hyvä juttu, jospa sillä saadaan muutama nuori töihin.

    MaalaisSeppo

    Suojaosuuden poisto oli paha virhe. Suojaosuus ei ollut pelkästään taloudellinen kysymys, vaan sillä oli vaikutusta myös työntekijöiden ammatti- ja työelämätaitoihin.

    Nyt ne lähtevät osaltaan alamäkeen ja nousun alku, joka kyllä tulee, loivenee. Nuorten etuseteli on tietysti pieni parannus, mutta lisäbyrokratiaa siihenkin saatiin aikaan. Voi olla hankalaa käytännössä.

    käpysonni käpysonni

    Suomi on jo valmiiksi rakennettu, mitä täällä on enää rakennettavaa? Maassa on satoja taantuvia kuntia, joissa väki vähenee ja vanhenee, joissa omakotitaloille ei löydy ostajia, kerrostalotkin on tyhjillään, niitä täytyy jo purkaa, teollisuushalleja on tyhjillään sadoittain. Ei ole rakentamisen tarvetta kuin muutamassa kasvukeskuksessa. Rakennusalasta on turha odottaa yhtään mitään talouden veturia.

    Jovain Jovain

    Konsensus yhteiskutamuotona on vaarallinen olotila, jos se johtaa keskittämiseen. Konsensuksen hengessä mennään edelleen ja Ay-liikkeen ohjauksessa. Jos muu ei auta, laitetaan työt sulkuun ja taas maailma on auki? Siinä vaan on käynyt niin, että yli varojen on eletty ja pääomat alkavat olla syöty?

    Nostokoukku

    Rukopiikki on oikeassa. Rakentaminen joutaa tauolle pariksikymmeneksi vuodeksi. Se on vain paha paikka pankeille. Mutta joutaa ollakkin, kyllä niillä velkavankeja on ollutkin. Jokaisessa maaseutukylässä ( mukamas kaupungissa) on joukoittain rakennuksia tyhjinä, kokonaisia rivitaloalueitakin. Näitä ei huoli kukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aika varovaisia uudistuksia, esimerkiksi yli 25-vuotias tutkinnon jo omaava saa opiskella työttömyysturvalla avoimessa yliopistossa. Miksi ei ihan kaikki saa opiskella ja kaikissa avoimissa opinnoissa (aikuislukio, avoin amk jne.) Nuori tai vanha parantaa millä tahansa opinnoilla mahdollisuuksiaan saada työ- tai opiskelupaikan.

    ja miten lienee suojaosan poisto perusteltu, ei varmaan kovin hyvin? Yritystuista löytyi hyvin vaatimaton 140 miljoonan leikkaus – vertaan siis siihen, että kaikkein heikoimmilta leikataan ilman tuskaa mutta yrityksiltä ei.

    isaskar keturi

    Uutisten mukaan yritystukien leikkauksetkin kohdistuivat innovaatiorahoituksiin. Taidetaan pelätä työpaikkojen puolesta, jos kajotaan savupiipputeollisuuden rahoituksiin – työllisyystavoitteet karkaa lopullisesti ja tämä näkyy. Uuden synnytys on aina spekulatiivista, eli seuraavat vaalit mielessä Orpon kehumien ”kipeiden ratkaisujen” sijaan…

    Kokenut kaiken tietää

    Kyllä sitä aikuisten opiskelija- elämän rahoitusta valtion piikkiin pitääkin saada kuriin, ihan tolkutonta touhua siinäkin on ja ollut. Rakentaminen, tuettu tai ei, on tehty jo pitkään ulkomaalaisella työvoimalla, ei sillä juuri suomalaisten työllistämisen kanssa ole tekemistä. Suoja- osassa puolensa, hyvässä ja pahassa. Pitäisi hyväksyä, että kaikista ei kokoaikatöihin ole, ja puolikas työkin parempi, kuin pelkillä tuilla eläminen. Pitäisi järjestää niin, että mitä enemmän tekee töitä, sen parempi elintaso, ei toisinpäin.

    Perko

    ” mitä enemmän tekee töitä, sen parempi elintaso, ei toisinpäin.” Tuo harvoin toteutuu,   tunnen monta ahkeraa lypsäjää ja viljelijää joilla ei ihan vielä 70 ikään ole onnistunut . Tänne kirjoittajista paljastuu vain harva joilla metsänhoidolla on tuonut ylitsepursuavan hyvinvoinnin.  Kertovat sen tulleen ostoilla ja myynneillä.  Perinteinen ahkeruus metsässä on osattu käyttää muualla toisten hyödyksi.

Esillä 10 vastausta, 2,591 - 2,600 (kaikkiaan 2,604)