Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 2,604 vastausta, 62 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 13 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 4 vastausta, 2,601 - 2,604 (kaikkiaan 2,604)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rukopiikki

    Millä resursseilla oppilaitokset tätä koulutusta järjestää. Monissa paikoissa on rahoitusta vähennetty ja henkilökunta valmiiksi tiukilla. Perusopiskelijoiden kursseista vähennetty opetusta jne.

    Kysytyillä aloilla avoimen kurssit on jo nyt täynnä, esim jostain urdunkielestä tai taideparsinnasta saattaa löytyä avoimia paikkoja kursseilta. Lisäkurssit vaatisivat henkilökuntaa ja rahoitusta.

    Moni korkeakouluissa oleva viivästyttää valmistumistaan huonon työmarkkinatilanteen takia. Tosiasiassa koulutettujen työllisyystilanne voi olla vielä huomattavasti pahempi kuin nyt näyttää.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Koulutusta pitää vyöryttää enemmän yrityksille. Nyt opinnot tuottaa vain ”titteleitä”, mutta näistä ”koulutetuista” ihmisistä ei ole oikeassa työelämässä mihinkään, vaan ne pitää kouluttaa uudestaan.

    Nostokoukku

    Oppisopimuskoulutus, vanha mestari/ kisälli linja, on tehokoulutusta. Titteleillä ei pitkälle pötkitä, kun ei tittelin saadakseen tarvitse osata mitään. Tietää täytyy tittelin saadakseen, mutta osata ei mitään.

    Perko

    Edelliseen ”uuden ajan” kuvaan lisätään vahvat ideologiat, poliittiset tavoitteet ja erityisesti rikoksen torjuntaan liitetty sotilaallinen kieli, koko oppimisen ja käytännön kenttä muuttuu monimutkaiseksi ja vaaralliseksi.

    Tässä kontekstissa ”terveen ajattelun” opit eivät ole enää pelkästään työelämävalmiuksia, vaan henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen selviytymisen välineitä. Kyse on siitä, kuinka säilyttää kriittinen ajattelu, moraali ja ihmisyys järjestelmässä, joka saattaa pyrkiä hamuamaan nämä.

    Historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten ideologiat, pelon lietsonta ja ”kansakunnan turvallisuus” on käytetty oikeuttamaan sortoa. Terve ajattelija tunnistaa nämä samat merkit uudelleen nykypäivänä.

    Harjoittamista omien arvojen tunnistamisessa ja puolustamisessa – usein hiljaisesti ja harkitusti.  Mikäli entiset opit eivät jossain toimineet ennen romahdustakaan ei se  niillä samoilla muutu henkilöä vaihtamalla.

    Se on sitä ”korkeaa opetusta”, joka ei löydy yleensä virallisista opetussuunnitelmista, mutta joka on elintärkeä ihmisyyden säilyttämiseksi. Se on oppia olemalla ihminen järjestelmässä.

Esillä 4 vastausta, 2,601 - 2,604 (kaikkiaan 2,604)