Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,611 - 2,620 (kaikkiaan 2,622)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monta pientä korkeakoulua ja yliopistoa on perustettu, koska on haluttu turvata korkeakoulutuksen saanti alueellisesti tasa-arvoisesti. Nämä ovat alueillaan mahdollisia kasvun vetureita, joten en lähtisi karsimaan verkostoa, mutta sisäänottomääriä ja eri koulutusalojen painopisteitä voi miettiä.

    Nyt työllistyminen on heikkoa, mutta ei ole katastrofi, jos meillä koulutettu ihminen lähtee joksikin aikaa ulkomaille: sieltä voi palata kansainvälistyneenä takaisin. Väestön koulutustason lasku ei ole kasvutoimi. Koulutettu ja työhön kykenevä osa nykyisistä työttömistä ei ole ongelma, koska heillä työttömyys on väliaikaista. Suuri ongelma ovat ne, joilla ei ole näkymiä työllistyä, vaan jäävät pysyväksi taakaksi.

    Harkimo latelee neuvoja hallitukselle. Muun muassa voisimme kouluttaa eurooppalaisia sotilaita ja tienata samalla. ”Olen sitä mieltä, että yritystuet on väärin kohdistettu. Ne pitäisi kohdistaa kasvuyrityksiin.” Työeläkeyhtiöt pitäisi Harkimon mielestä yhdistää ja niiden rahoitus pitäisi suunnata suomalaisiin listaamattomiin yrityksiin. Kasvavia yrityksiä voitaisiin siten saattaa kriittisten vaiheiden yli. Valtio tienaisi kun nämä yritykset kasvavat: sijoitettu raha saataisiin takaisin plus kerrannaisvaikutukset.

    http://www.is.fi/politiikka/art-2000011469034.html

    Apli

    Siitä voi jokainen laskea paljonko maksaa yhteiskunnalle työtön sähköasentaja tai työtön filosofian maisteri, tai yhteiskuntatieteen tohtori.. Nyt kun vielä opettajat ja lastentarhan opettajat koulutetaan yliopistoissa ja kaikki tietää syntyvyyden laskun..

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Peruskoulutuksen jälkeen riittää oppisopimuskoulutus ja sen jälkeen seulotaan parhaat etenemään urallaan yrityksen toimesta ja yrityksen rahoittamana. Nykyinen koulutusjärjestelmä on liian kallis ja tuottaa osaajia erittäin huonosti ja 75% ammateista voi oppia työssään.

    Rukopiikki

    Kerrotaan että koulutuksen taso on laskenut ammattikouluista yliopistoihin. On käsillä neuvostoliittolainen suunnitelmatalous jossa määrät ratkaisee, ei niinkään laatu. Rahaa ei ole joten koulutusmääriä pitäisi vähentää jotta taso säilyy/paranee.

    Apli

    Ihmisten ylikouluttaminen työttömiksi on sen verran kallista puuhaa että ei luulisi nykyisessä taloustilanteessa siihen olevan varaa, mutta suomessa yliopistot on pyhä lehmä johon ei saa koskea ja halutaan puhua kuinka hyvät korkeakoulut täällä on..

    Rukopiikki

    Eihän suomalaiset korkeakoulut mitenkään maailman mitassa erityisen hyviä ole. Eikä niitä ole sellaisina edes pidetty. Peruskoulu oli maailmanmitassa erittäin hyvä 1990 luvulla, mutta oppi ampui yli. Kouluja käyneillä piti päästä uudistamaan uudistamisen takia ja taso romahti.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Koulutuksen tarkoitus onkin Suomessa olla jalostettu koirakoulu, aivopesulaitos, jonka tarkoitus on tuottaa yksilöitä, joka toimii yhteiskunnan vaatimusten mukaan kuin robotti. Opetuksen laadulla ja yksilöiden osaamisella ei ole mitään väliä. Tällä tapetaan ihmisen luovuus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No ei ole pyhä lehmä, samaan tapaan on koulutuksesta kaikilla tasoilla säästetty kuin muuallakin.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomen teollisuus jakaa ylisuuria osinkoja, joka vie yrityksien kasvun eväät. Paljon parempi olisi maksaa pienempiä osinkoja ja jättää rahaa investointeihin ja laajenemiseen. Ulkomaalainen omistus lypsää yritykset kuiviin, välittämättä yritysten kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta.

    pihkatappi pihkatappi

    70 ja 80-luvulla liikuttiin pihalla vältunnit ja illat. Kehittyi terveitä kansalaisia, oli luku päätä tai ei. Nyt rahaa suolletaan ns terveydenhuoltoon jälkijunassa, kielletään lumipallon heitto ja varmaan kaikki kilpailut kouluissa, liekö juokseminen pihallakin jo kielletty ja tuotetaan mieleltään ja fysiikaltaan valmiita terveydenhuollon asiakkaita. Lasten ja nuorten pitää saada kisailla, juosta, kaatua ja nauttia ponnisteluista. Yhteiskunta on mennyt rikki, onko liikuntatunneilla mielensäpahoittaneet laatineet uudet säännöt ja nyt matkustellaan tuloksia.

Esillä 10 vastausta, 2,611 - 2,620 (kaikkiaan 2,622)