Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,651 - 2,660 (kaikkiaan 2,713)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Vihreä siirtymä, vihreä rahansiirtymä. Pesukoneet pyörii.

    Kurki Kurki

    Suomi on itse hautansa kaivanut liittyessään EU:n ja lopettaessaan Venäjän kaupan.

    Totta ja siitä on historiassa hyvä esimerkkikin, joka pätee nykytilanteeseen, miksi Suomen talous ei kasva.

    Paavo Väyrynen oli huolissaan 1985 clearing-kaupan jatkumisesta ja vaati devalvaatiota, kun kaupan ylijäämä paisui Suomen palkkinflaation surauksena. Neuvostoliitto ei pystynyt enää tasoittamaan tiliä, joka olisi vaatinut yhdessä vaiheessa koko Neuvostoliiton öljyn tuotannosta tulevan rahapotin käyttämistä tasoittamaan tili, kun öljyn hinta kävi alhaalla. Rauma Repolan Tauno Matomäki kerskaili, kuinka Suomi osaa idänkaupan, mutta Ruotsi ei.

    Tilin ylijäämä oli paisunut, kun Neuvostoliittoon kyllä meni kaikki Suomen tavaratuotanto kuin kuumille kiville hinnoiteltuna sikäläiseen hintatasoon. Ylijäämä näkyi vain clearing-tilillä, jonne suomalainen tavara  10%…20% palkankorotuksineen vuodessa hinnoiteltiin. Neuvostoliitto huomasi, että tämä suomalainen palkkapolitiikka nostaa joka vuosi hintoja ja että maailmanmarkkinoilta saman tavaran sai puoleen hintaan ja alkoi siirtää hankintoja Suomesta halvempiin maihin.

    Suomen beljakovilainen ay-liike lopetti neuvostokaupan ja on pitänyt nyt Suomen taloutta viimeiset 17 vuotta kuristusotteessa kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla ja lakoilemalla miljardien tappiot metsäteollisuudelle viimeisten vuosien aikana.

    Siksi talous  ei kasva.

    mehtäukko

    Kyllä. Ja vaikka pesukoneeseen lisätään linkouskierroksia loputtomasti, likainen pyykki ei puhdistu. Pesu-ohjelman muutos tai pesu-aineen väkevöittäminen tepsivät.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomessa on taloustilanteeseen nähden aivan liian suuret palkat, varsinkin julkisella puolella. Ennen tämä korjattiin devalvaatioilla, mutta nyt siihen ei ole mahdollisuuksia. Suuri virhe on ollut myös teollisuuden ylisuuret osingot ja johdon palkkiot, jotka ovat vieneet yhtiöiden kehittymisen ja laajemisen eväät.

    käpysonni käpysonni

    99 % työvoimasta jää työttömiksi vuoteen 2030 mennessä, ennustaa eräs professori, koska kehittyneet humanoidirobotit hoitaa myös fyysiset työt.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/320e0d3c-e7ee-4386-b80b-97ac2e0eb7e2

    Nostokoukku

    Käpysonnin linkin mukaan kun mennään, niin Suomen ongelmat tulevat ratkaistua. Jo nyt ollaan hyvällä tiellä, kun on saatu elinkeinoelämästä pois yli 300 000 turhaa kuluerää. Positiiviset vaikutukset alkavat näkyä ja kertaantua, kun saadaan vielä miljoona työtöntä lisää. Vielä kun sinnitellään elinkeinoelämän rahoilla pelkkiä lomia viettävien kanssa tuo reilu neljä vuotta, niin sitten on osingoille vain taivas rajana.

    Metsuri motokuski

    Devalvaatiolla Kalle ei koskaan korjattu julkisen puolen palkkoja. Devalvaatiolla pidettiin huolta markan arvosta muihin valuuttoihin nähden.

    Nostokoukku

    Devalvaatiolla hellittiin vientiyrityksiä, rangaistiin palkansaajia.

    Metsuri motokuski

    Voihan sen noinkin sanoa. Mutta kai virallinen selitys oli että pidettiin huolta tuotteiden kilpailukyvystä.  Ei se yrityksillekkään aina hyvä ollut koska se nosti maksettavaa velkamäärää ja usein myös korkoja.

    Nostokoukku

    Ei sitä mitenkään muuten voi lyhykäisyydessään sanoakaan. Viralliset selitykset aina kaunistelevat, myös noiden mainitsemiesi lieveilmiöiden kanssa.

Esillä 10 vastausta, 2,651 - 2,660 (kaikkiaan 2,713)