Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,661 - 2,670 (kaikkiaan 2,713)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    ”Devalvaatiolla Kalle ei koskaan korjattu julkisen puolen palkkoja. Devalvaatiolla pidettiin huolta markan arvosta muihin valuuttoihin nähden.”

    Kyllä devalvaatiossa aleni julkisen puolenkin palkkojen ostovoima.Viimeistään inflaation myötä.Devalvaation etuja oli paitsi viennin kilpailukyvyn parantuminen niin myös kotimarkkinoilla oman maan tuotannon kilpailukyvyn parantuminen.

    Nythän meidän perusongelma on että palkat vain nousee ja ripeämmin kuin kilpailijoilla.Suomalaisten tuotteiden hintakilpailukyky huononee sekä vientimarkkinoilla että kotimarkkinoilla.Minkään tekeminen ei oikein kannata.

    Ainoa kerta kun tämä kierre on saatu katkaistua oli Sipilän Kiky-sopimus.Siitä seurasi sekä työllisyyden nopea paraneminen että kaikkien hämmästykseksi valtio pystyi yhtenä vuonna jopa lyhentämään valtion velkaa.Eli resepti talouden kuntoon saamiseksi on tiedossa ja käytännössä toimivaksi todistettu.Suostuuko kansalaiset sitä nielemään ennen kuin joku muu taho pakottaa onkin eri juttu…

    Rane2

    Jos haluaa pärjätä vaaleissa niin on luvattava että laittaa talouden (erityisesti valtion) kuntoon,huolehtii terveys-yms palveluiden tasosta(=lisää valtion menoja) ja lisää liksaa julkisen puolen pienipakkaisille (=lähes kaikki ammatti-ja palkkaryhmät).

    Koska kaikissa hallituksissa on puolueiden varauduttava seuraaviin vaaleihin niin että edes nenä pysyisi pinnalla niin on epätodennäköistä että tulevatkaan hallitukset pystyisivät ratkaisemaan talousongelmiamme.Se vaatisi sitä että hyväksyttäisiin tuleva murskatappio vaaleissa eli Sinisten kohtalo…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Todennäköisyyttä vaalitappioon lisää entisestään, jos sitoutuu turkistarhauksen lopettamiseen. Ruotsi ja Bulgaria ovat kyenneet siihen, Suomi ei. Itse tekisin saman mitä Ruotsi, eli tarjoaisin tarhureille luopumiskorvauksia ja muuta tukea. Pohjanmaan suunnalle pitäisi räätälöidä oma elpymispaketti, kun sinne osuu nyt myös turvetuotannon alasajo. Mahdollisesti tulossa on myös turvemaan maa- ja metsätalouden päästötoimia. Töitä olisi tarjolla esimerkiksi turvemaiden ennallistamisessa.

    Rane2

    No turkistarhauksen lopettaminen ja korvaukset,turvetuotannon lopettaminen ja korvaukset sekä turvemaiden ennallistaminen ja korvaukset kuulostavat tehokkailta keinoilta vähentää valtion verotuloja ja lisätä menoja?

    Visakallo Visakallo

    Miten muuten niiden turvetuotannon lopettamiskorvausten kanssa kävi? Maksettiinko niitä kenellekään, ja jos maksettiin, oliko niillä mitään merkitystä? Paremmat koneet taidettiin myydä Ruotsiin ja Balttiaan?

    narisija

    Turvetta ajetaan esim. Kaskisista mm. Alankomaihin huomattavia määriä, tuskin kuitenkaan polttoon menee

    Nostokoukku

    Turvetuottajien tappiot olivat n. 800 miljoonaa. Ensin varattiin rahaa korvauksiin 30 miljoonaa, se laskikin 2023 20 miljoonaan ja poistui kokonaan 2024. Eu:n oikeudenmukaisuusrahastosta oli mahdollista saada rahoitusta, mutta se oli suunnattava turvetuotantoalueiden kunnille, kehitysyhtiöille ja oppilaitoksille. Rahat taisivat mennä byrokratian pyörittämiseen, kuten yleensä eu rahoilla on saannin ehtona.

    käpysonni käpysonni

    Joten ei kannata luottaa siihen että turvepeltojen viljelijät tulisivat saamaan minkäänlaisia oikeudenmukaisia reiluja korvauksia siitä että lopettavat niiden viljelyn. Jos  viljelisin niitä, viljelisin viimeiseen asti vaikka päättäjät ja viranomaiset urputtaisivat mitä tahansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyviä kysymyksiä ja näkökohtia esitätte.

    Esimerkiksi turpeen nosto, käyttö ja vienti kasvu- ja ympäristöturpeeksi voisi kai jatkua ja jopa laajentua, vaikka polttoa kotimaassa rajoitetaan. Tietystä suosta ei kyllä ihan kaikki kelpaa em. käyttöihin, joten energiaturpeen ja muiden jakeiden tuotannot tukisivat toisiaan.

    Turkistarhaus on aika heikosti kannattavaa, joten sen kansantalousvaikutus ei ole suuri. Työllisyysvaikutus kaikkiaan noin 1000 henkilötyövuotta.

    mehtäukko

    Eikö tuo paremmin kannata kuin porotalous? Eikä ole sellaista mielivaltaa elukoiden lainunnuksilla, jos ei terroristit häkkejä auvo.

Esillä 10 vastausta, 2,661 - 2,670 (kaikkiaan 2,713)