Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,721 - 2,730 (kaikkiaan 2,740)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Meidän perheessä on yksi ”mamu”. Hän on töissä sairaalassa anestesiasairaanhoitajana. Työpaikan sai heti ja on hyvin sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan. On omalla rahalla opiskellut ilman mitään tukia ja vuokransa maksanut ilman vuokratukia. Tällaisia suomi tarvitsee eikä maahanmuuttajia saa laittaa kaikkia samaan koriin.  Maahanmuuttajia on niin erilaisia.

    Kyllä apli on. Mutta ne keinot ovat niin kovat että en julkaise täällä. Sen verran voin sanoa että jos kolmen kuukauden sisällä ei työllisty ja ala elättämään itseään ilman tukia niin tuet lopetetaan.

    Rane2

    Maahanmuuttajien joukossa on myös niitä jotka perustavat pienyrityksiä ja palkkaavat työntekijöitä.Aika vähän tämmöisiä löytyy 300 000:n suomalaisen työnhakijan joukosta.

    mehtäukko

    Humaanissa ajatuksessa mamu ei ole kantasuomalaiseen nähden tippaakaan etu-oikeutetussa asemassa. Mutta kun näin on toimittu, ei tarvitse ihmetellä vastakkaiasettelun syntymistä. Ohituskaistoilla toiseksi jätetty ei unohda syrjityksi tulemista omassa maassaan.

    Nostokoukku

    Valtaosa Visan luettelemista töistä on halpatöitä, niihin töihin me maahanmuuttajia tarvitsemme. Niiden töiden palkoilla ei suomalainen elä. Monissa maahanmuuttajien perustamissa yrityksissä on myös todettu olleen ”sivutoiminimellä” toimintaa, josta ainakaan verottaja ei hyödy euroakaan.

    Numppi
    Nostokoukku

    Siis 30 % Kelan maksamista tukieuroista menee maahanmuuttajille. Onko 30 % Suomen väestöstä jo maahanmuuttajia? Vai meneekö nuo eurot keskimäärin pienemmälle porukalle kuin suomalaiset edunsaajat? Eikö suomalaiset olekkaan työtävieroksuvia etuuksilla eläviä jotka pilkistelevät ay-liikkeen selän takaa?

    Numppi

    Vieraskielisten osuus väestöstä n 11 prosenttia ja 30% tukieuroista menee maahanmuuttajille.

    Viime vuonna esim Espoossa ja Vantaalla työmarkkinatuen saajissa vieraskielisten osuus oli jo yli 50%.  Hienosti houkuteltu huippuosaajia.

    Nostokoukku

    Mihinkä Suomen kaltainen maa tarvitsee ulkomailta tilattuja huippuosaajia? Eiköhän näin perusteollisuudella elävä maa löydä tarvittavat huippuosaajat kotimaasta. Eri asia on tietenkin, jos suomalaista kansainvälisesti menestynyttä yritystä valmistellaan ulkomaille myyntiä varten. Silloin ulkomainen huippuyritysjohtaja on tietenkin tarpeen järjestelemään yrityskaupan ostajalle kiinnostavaksi ja varmistamaan kaupan. Näinhän kävi mm. Suomen kaikkien aikojen menestyneimmän yrityksen kohdalla.

    Tolopainen Tolopainen

    Niin mehän tarvitsemme maahanmuuttajia jatkuvasti 30-40000 sanovat johtavat poliitikot. Niin meille on uskoteltu, ei mitään perusteita. Tässä maassa ei ole koskaan ollut työvoimapulaa. Takavuosina olo täysin välttämätöntä tuoda puuta Neuvostoliitosta sekä sähköä ja maakaasua. Enää ei tuoda mitään näistä eikä ole tarvettakaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Radiossa kerrottiin että työnantajat eivät enää halua laittaa työpaikkoja julkiseen hakuun. Syynä on työttömien työnhakuvelvoite, siis että työttömyysturvan saadakseen on haettava yksi työpaikka per viikko, vaikka sopivia paikkoja ei olisi.

    Sanotaan että suomalainen ei halua tehdä halpatyötä. Mamu siis tyytyy täällä samalla elinkustannusten tasolla liian huonoon palkkaan jolla ei elä, mutta syntyperäinen suomalainen ei. Tämä ei ole kummankaan ryhmän yksilön tasolla hyvä tilanne. Osmo Soininvaara mielestäni esitti ratkaisuksi parempaa tuen ja palkkatyön yhteensovitusta. Tienatusta eurosta pitää aina jäädä vähintään puolet käteen – sen sijaan että tukien leikkaantuminen pois yhtäkkiä poistaa kannusteen työhön kun käteen jää työssä ollessa vähemmän. Korkein hyvätuloisten marginaalivero voisi asettua samaan kohtaan eli 50 prosenttiin.

    Osa mamuista on täällä työluvalla ja joutuvat muuttamaan muualle, jos eivät löydä uutta työtä määräjassa. Se riittänee kannusteeksi heille.

Esillä 10 vastausta, 2,721 - 2,730 (kaikkiaan 2,740)