Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 2,763)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat kritisoivat hallituksen suunnittelemaa verotukea puhtaan siirtymän investoinneille.

    Vattin mukaan tuki ei edistä uusia teknologioita vaan kohdistuu olemassa oleviin, ja sitä voivat hakea vain suuryritykset. Haettu verotuen määrä on lähes kolme miljardia euroa, mikä vähentää valtion verotuloja merkittävästi aiempaa arviota enemmän. Uusi verotuki on Vattin tutkijoiden mukaan myös luonteeltaan säilyttävä eikä uudistava. Pitkän aikavälin talouskasvu syntyy tuottavuuden parantumisesta, Vatt toteaa. Tätä edistää uusien, parempien teknologioiden kehittäminen. Tästä näkökulmasta katsottuna tuen ei voida odottaa merkittävästi lisäävän talouskasvua, tiedotteessa todetaan.

    Tiedotteessa kerrotaan, että hallitus oli arvioinut myönnettävän verotuen määräksi 0,9 – 2,1 miljardia euroa. Hakuajan päätyttyä kävi ilmi, että haettu verotuen määrä on lähes kolme miljardia euroa. Hallitus ei ollut asettanut myönnettävälle tuelle ylärajaa, joten kaikki hakuehdot täyttävät investoinnit ovat oikeutettuja tukeen, tiedotteessa todetaan.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011489211.html

    Vrt. Metka-tuki, jota eivät saa kaikki toteutukset, vaan vain sen verran pinta-alaa kuin mihin myöntövaltuus riittää.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat kritisoivat hallituksen suunnittelemaa verotukea puhtaan siirtymän investoinneille…

    Kansalla on arvojensa mukaiset päättäjät!

    Nostokoukku

    Ja päättäjillä ilmeisesti arvojensa mukaiset sponsorit. Alan pikkuhiljaa uskomaan Kallen väitteisiin korruptiosta…..

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti, Suomen kansalaisista on tehty puhtaita aisankannattajia. Suomi on maailman korruptoitunein maa.

    Nostokoukku

    Tuon kokoluokan tuet ovat mahdollisia, koska tuen saajat, myrkynvihreän siirtymän yritykset, alkavat olla ulkomaisessa omistuksessa tai ainakin ulkomaisille tullaan myymään. Taas ministerit kumartavat nenää lattiaan asti ulkomaisten huijarien edessä. Kotimaan yritysten, mukaanlukien metsätalousyrittäjien, on turha haikailla tuon kokoluokan tukipaketista. Metsätalous on lisäksi Suomen päättäjille geopoliittisesti aivan väärällä alueella.

    Metsuri motokuski

    Suomessa kun ei ole pääomia. Jos jollakin on niin se verotetaan kateuksissa pois. Mistä niitä pääomia tulee muualta kuin ulkomailta.  Moni tuntuu vain edelleen olevan sitä mieltä että hyvä tuloisilta vain pitäisi enemmän nyhtää veroa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Moni tuntuu vain edelleen olevan sitä mieltä että hyvä tuloisilta vain pitäisi enemmän nyhtää veroa.

    On aivan eri asia tuetaanko kotimaisia yhtiöitä vai ulkomaalaisia osingon saajia. Suur-/ ulkomaalaisille yhtiöille ei senttiäkään tukea. Se on kaikki pois suomalaisilta.

    Metsuri motokuski

    Kerropa Kalle miten meinaat hoitaa osingon kiellon jos ulkomainen yhtiö rahoittaa jotain toimintaa täällä ? Tuskin hekään ilmaiseksi sitä tekee. Hyvä esimerkki joku talvivaara. Ilman veronmaksajien 500 milj tukea koko kaivos olisi kaatunut joko ulkomaisten syliin tai lopetettu kokonaan. Tuollaisia pääomia ei yksinkertaisesti suomesta löydy muuten kuin veronmaksajien pussista.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suu säkkiä myöten ja on aivan tervettä suhtautua ulkomaalaisiin yrityksiin samalla tavoin kuin maahanmuuttajiin.

    Metsuri motokuski

    Jos noin. Niin miten niitä pääomia sitten saadaan ? Voisit pohtia vaikka ratkaisun etkä vastaisi fiilispohjalta ilman miettimättä.

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 2,763)