Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,751 - 2,760 (kaikkiaan 2,763)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Suomessa ei ole vuoden 2004 jälkeen pääomia verotettu muutoin kuin perinnön tai lahjan yhteydessä, pääomilla hankittu tulo toki on veronalaista.

    Sähköverkkojen myyminen ulkolaisille on hyvä esimerkki ulkomaisen pääoman hankkimisesta, kuin myös myyjiensä liikemiestaidoista, kuten myös Kemira GrowHow myynti.

    Metsuri motokuski

    Tuo on totta että suomesta on hyviä menestyviä yrityksiä myyty ulkomaille. Mutta se ei asiaa miksikään muuta että olemme köyhä valtio pääoman osalta. Jos me jotain pääomavaltaista yrititystä haluamme (vaikka kaivokset) niin rahoitus tulee ulkomailta jos sitä ei veronmaksajat maksa talvivaaran tapaan.

    Nostokoukku

    Talvivaaraan on kymmenen vuoden aikana laitettu verovaroja 600 miljoonaa. Kahtena vuonna on tullut vähän tulosta. Muut vuodet tappiollisia. Viime vuonna tuli tappiota 200 miljoonaa.

    Metsuri motokuski

    Niinhän se on. Sen vuoksi on turha kritisoida ulkomaisten yritysten tuloon tänne kun me itse emme niitä pysty hyödyntämään. Tai sitten ei hyödynnä kukaan.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Niinhän se on. Sen vuoksi on turha kritisoida ulkomaisten yritysten tuloon tänne kun me itse emme niitä pysty hyödyntämään. Tai sitten ei hyödynnä kukaan.

    Halvemmalla pääsisimme, kun niitä ei hyödyntäisi kukaan!

    Rukopiikki

    Malmit kyllä maassa säilyy, ei ne mene siellä piloille. Saattaapi joskus tulevaisuudessa olla omallakin kansalla niille tarvetta, niin ei ois määrässä ulkomaalaisille jaella.

    Tolopainen Tolopainen

    Paljonko Terrafame on tuottanut kunnille ja valtiolle verotuloja viimeisen 10v aikana. Kyllä valtio on sieltä saanut rahaa huomattavasti enemmän kuin laittanut. Kaivos perustettiin sijoittajien rahoille he menettivät konkassa satoja miljoonia. Valtio tuli valmiiseen pöytään, kun kaivostoiminta oli jo alkanut. Sen ei pitänyt asiantuntijoiden mukaan toimia lainkaan. On Sipilän hallituksen ansiota, että tuhannet ihmiset ovat vuosien mittaan saaneet sieltä elantonsa ja yhteiskunta verotuloja. Pyysin tekoälyn laskemaan yhtiön koko toiminta-ajan 2004 alkaen verotulot valtiolle ja kunnille tulos oli n. 2.7mrd, arvio on karkea ja siinä on mukana kaikki välilliset työpaikat. Kaivos on merkittävä työllistäjä.

    Valtion menot on vuodessa 80mrd€ eikö kukaan kysele tuotoista mitään. Pidetään huonona asiana, jos hallitus vähentäisi menoja. Aina pitäisi vain lisätä, vaikka tulot eivät ole riittäneet enää vuosiin menojen kattamiseen.

    Metät kunnossa!

    Joo, sinne meni aikanaan yhden päätehakkuun rahat….mutta se on sijoittamisen riskiä se….

    Apli

    Suomessa kun ei ole pääomia. Jos jollakin on niin se verotetaan kateuksissa pois. Mistä niitä pääomia tulee muualta kuin ulkomailta.  Moni tuntuu vain edelleen olevan sitä mieltä että hyvä tuloisilta vain pitäisi enemmän nyhtää veroa.

    Samaa mieltä, nyt pitäisi kiireesti alentaa pääomatulojen verotusta, jotta tänne saataisiin investointeja ja työpaikkojakin.. Nyt iso ongelma kolkuttaa oven takana, se on tekoälyn viemät työpaikat.. Ja se että metsäteollisuus supistuu, en esim usko että MetsäGroup selviää 300milj euron säästötavoitteestaan ilman mittavia irtisanomisia.

    Tolopainen Tolopainen

    Kun Paula Lehtomäen aviomies aikoinaan sijoitti rahojaan Talvivaaran, sitä pidettiin lähes sisäpiiri rikoksena, oli kova pelko, että sattuisi jotain hyötymään, kun vaimo oli ministeri. Ministereitä ainä kadehditaan. Sipilää myös syytettiin julkisuudessa sukulaisten suosimisesta kun lähipiirin firma voitti kuljettimen rakentamisurakan kaivokselle. Eihän se kunniallista ole, että toimii yrittäjänä, pitäisi olla rehellisellä sossutuella tai virassa yhteiskunnan kustannuksella. Vain sellainen on rehellistä työtä Suomessa Ylen toimittajienkin mielestä. Lehtomäen aviomies Sahlsten sijoitti yhtiöön 47000€ ja jos piti omistukset konkaan asti hän menetti rahansa. Ei hyötynyt sisäpiiri tiedoista, jos sellaisia edes oli saanut. Sijoittamiseen sisältyy aina riskejä. Kun rahat ovat tilillä ne ovat turvassa.

Esillä 10 vastausta, 2,751 - 2,760 (kaikkiaan 2,763)