Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 6 vastausta, 2,771 - 2,776 (kaikkiaan 2,776)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Kovin on alistunutta puhetta Tolopaiselta. Isot pojat (mm Ruotsi ja Tanska) jakaa rahoja ja jakojäännös jää Suomelle. Ei siihen jakojäännökseen nyky Suomi vaikuta. Jakojäännöstä asukasta kohden tietysti tulee enemmän, jos porukka supistuu.

    Pitäisi päästä isojen poikien kanssa samaan pöytään jakamaan niitä rahoja, eikä tyytyä elämään jakojäännöksellä. Kalmarin unioni? Ensimmäiseksi Pohjanlahden ja Perämeren tuulipuistot ja vedyn tuotanto sekä vedyn jatkojalostus pystyyn. EteläRuotsiin lisää ydinvoimaa. Samalla itärajan droonimuuri tukemaan ItäSuomen kehitystä.

    Valtiot eivät tietenkään näitä asioita pykää. Näkymiä suuremmista jokonaisuuksista voisivat kyllä tuoda esiin ja edistää.

    Tolopainen Tolopainen

    Kun meillä on käytössä euro ja Suomen pankin hallussa on 50mrd€ valtion velkapapereita. Kun valtio lyhentää noita lainoja Suomen pankki tulouttaa ne ja maksaa rahat valtiolle takaisin. Sehän ei tarvitse rahaa. Käytännössä EKP ja Suomen pankki voivat hoitaa valtion lainat täysin kustannus neutraalisti, eikä valtion velka todellisuudessa rasita julkista taloutta . Tältä 50mrd€ osalta, joka velkapapereista on Suomen pankin hallussa. On täysin totta, että valtion ei tarvitse maksaa velkojaan, ne voidaan poistaa keskuspankin kautta. Suomen valtion todellinen velka on tällä hetkellä alle 50% BKT:stä kun veloista vähennetään keskuspankki velka. EKP ei saa suoraan ostaa valtion velkapapereista, siksi käytettiin bulvaaneja, jotka jo ostaessaan tiesivät että ne päätyvät keskuspankille.

    Rane2

    Maailmalla kehitys menee hurjaa vauhtia siihen että tekoäly ja robotit tekevät työt.Jos haluamme pärjätä maailmanmarkkinoilla hintakilpailussa olisi oltava mieluimmin etujoukoissa.Tämä on hurja murros ja se tulee halusipa sitä tai ei…

     

    Apli

    Näin se menee, eikä metsäteollisuuden rakenne murros ainakaan auta suomen taloutta, ennen vietiin aasiaan paljon suomalaisia metsäteollisuus tuotteita nyt suunta on kääntynyt sieltä eurooppaan.. Ja esim kemianteollisuus kärsii paljon Trump tulleista, lisäksi euron vahvuus rasittaa koko vientiä rankasti. Pitäisi erota eurosta nopeasti, mutta suomessa ei tästä puhuta. Pohjoismaalaiset naapurimme olivat fiksuja kun pitivät oman valuutan. Nyt varmaa on vaan yhä kasvava työttömyys!

    Visakallo Visakallo

    Suomen todelliset velkavastuut ovat paljon suuremmat ilmoitettuihin verrattuna. Kuntien investoinnit tehdään enimmäkseen niiden kiinteistö- ja palveluyhtiöiden kautta. Kuntien kokonaisvelka on 50 miljardia. Valtiolla sama juttu. Valtion omistavat yhtiöt aiheuttavat 40 miljardin vastuut. Finnveran vientitakuut, opintolainatakaukset, sekä EU- ja IMF-järjestelyt tekivät puolestaan viime vuonna jo yhteensä 65 miljardia.

     

     

    Apli

    Ja nyt kun luottoluokitukset laskee niin lainan korot nousee, siinä on melko hankala yhtälö velkaiselle maalle. Keväällä tarvitaan taas ikäviä päätöksiä eli leikkauksia ja verojen korotuksia.

Esillä 6 vastausta, 2,771 - 2,776 (kaikkiaan 2,776)