Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,801 - 2,810 (kaikkiaan 2,826)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Naapuriseuran sanomissa tuore analyysi Suomen jäänmurtajakaupoista jenkkilään, jos pitää paikkansa, niin reisille taisi mennä tämä(kin) paljon hehkutettu ”kauppa”.

    Metsuri motokuski

    Millä mielellä eu ja nato uhkaa venäjää ? Nato on puhdas puolustusliitto jota sen peruskirja osoittaa ja mm 4 ja 5 artikla.  Se mitä Venäjä Natosta sanoo liittyy täysin heidän propagandaan. Sehän on luonnollista myös. Jos he hyökkäävät johonkin nato maahan niin artiklan mukaan kaikki muut nato maat puolustavat kyseistä maata. Sehän ei tietenkään Venäjälle sovi. Hyvä esimerkki on että Venäjä pitää Suomea Venäjä vihamielisen mutta ovat tyhjentäneet sotilaista kaikki Suomen rajan läheisyydessä olevat varuskunnat.

    Mitä tulee EU:iin niin Kallelle tiedoksi että Euroopan unionilla ei ole asevoimia. Joten se ei uhkaa asellisesti venäjää millään tavalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mietipäs Kalle sitä kun Nato:n operaatioiden tulee olla yksimielisiä. Mitäpä veikkaat, syntyisikö Natolta yhteinen yksimielinen päätös hyökätä Venäjälle? Aika sitkaasti aktivoituvat nämä puolustuksen artiklatkin. Käytännössä hädän tullen nopein apu saataisiin muista sopimuksista, esimerkiksi JEF-joukot ja Pohjoismaiden joukot. Ydinaseet ovat myös puolustuksellisia, kunkin maan omassa päätösvallassa, ja monessa maassa niiden käyttö muiden maiden puolustamiseen olisi laitonta.

    Rukopiikki

    Natoa suurempi uhka on USA, joka tekee laittomia omasta mielestään oikeutettuja ennakoivia iskuja. Suomen dca-sopimus usan kanssa on siksi natoakin pahempi juttu.

    Rukopiikki

    EU:lla ja Suomella olisi omiakin ongelmia, mutta ne ei herroja kiinnosta kun ovat liian vaikeita ratkaista. Niitä on mukava paeta kokoustelemaan Ukrainasta kaikkea tyhjänpäiväistä. Ulkoista uhkaa käytetään välineenä  yhdistämään riitaista EU:ta.

    EU on loppunsa edellä. Pahalta näyttää suomessakin.

    käpysonni käpysonni
    Tolopainen Tolopainen

    Onko Visakallo huomannut, että Ranualla olisi kultakaivos myynnissä. Iso maitotila vain 1.4 milj €, Kortesalmi myy. Pätevä isäntä maksaa tuollaisen tilan kassavirrralla viidessä vuodessa.

     

     

    Metsuri motokuski

    Kyllä Kalle on oikeassa että jos yksikin nato maa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi niin kaikilla on velvollisuus auttaa. Tämä on rajattu niin että aseapu ei ole kielletty ja jokainen maa voi oman tasonsa määrittää . Ukrainassa toimitaan juuri näin mutta ei naton sateenvarjon alla kun ukraina ei ole nato maa. Nato antaa käytännössä neuvonta ja tiedustelutietoa. Aseapua annetaan kansallisista varastoista mutta sotilaallisesti ei osallistuta. Samoin toimii Venäjä.  Pohjois korea, Iran ja kiina tukee asellisesti venäjän toimintaa mutta ei osallistu sotilaallisesti Ukrainan maaperällä toimintaan. Tämän rajauksen kyllä tietää molemmat osapuolet. Ne mitä ne julkisesti kertovat voi olla jotain muuta mutta tuo rajaus on molemmille selvä.

    Kallelle ei tunnu olevan eu:n toiminta mitenkään selvää. Eu ei osallistu millään tavalla sotilaaliseen toimintaan kun heillä ei siihen ole edes armeijaa. Kaikki apu tulee kansallisista varastoista. Eu voi periaatteessa lainoittaa sotilahankkeita mutta ei itse hankkntoihin voi osallistua. Kaikki hankinnat menevät kansallisiin varastoihin ja luovutukseen. Eu ei ole yhtään sotilaallista apupakettia antanut ukrainaan vaan kaikki on lähteneet eri maiden omista varastoista.

    On myös hyvä Kallenkin tietää että nato ei ole mikään sotavoimat vaan se on eri maiden yhteenliittymä jonka sotilaallinen voima on kyseisten maiden omissa varastoissa olevissa aseissa. Nyt on siis huomattu että venäjän toiminnan kannalta kyseiset varastot ovat liian pienet ja eu:n kautta on päätetty rahoittaa näitä uusia ase hankintoja mikäli kukin valtio siihen ulkopuolista rahaa tarvii.

    oksapuu

    Arvelinkin että naapuriseuran sanomia on tukevasti luettu. Verkkouutisia lukemalla saisi vasta-ainetta lukupiiriin…

    narisija

    Arvelinkin että naapuriseuran sanomia on tukevasti luettu.

    Jaa, että oikein arvelit, ja ilmeisesti on luettukin. Kannattaa lukea, niin ei tarvi arvella ja saa hyvää vastapainoa iltatuulten viesteille. Jopa amerikkalaisia viestimiä tulee viikon pätkiä luettua jos aihe on mielenkiintoinen, eikä maksa paljon.

     

Esillä 10 vastausta, 2,801 - 2,810 (kaikkiaan 2,826)