Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,811 - 2,820 (kaikkiaan 2,823)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • oksapuu

    Juu.

    Das Kapital on myös lukematta. Taisteluni tuli myös aikoinaan kiellettyjen kirjoittajien osastolta lainattua vaan lukematta jäi sekin…

    narisija

    Näemmä Naapuriseuran sivuilla on analyysi slaavien ja muutamien vähemmistöjen murhista, en tosin ollut vielä lukenut sitä, kun asiasta vanhasta muistista kirjoitin.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomeen on aina säännöllisin väliajoin ennustettu työvoimapulaa. Sellaista ei ole tullut eikä tule. Talous ja työmarkkinat on suurimman muutoksen edessä koskaan. Pitkistä väestötrendeistä ei kannata nyt katsoa työvoiman kehitystä ja puhua 40000 maahanmuuttajan tarpeesta. Tulijoita on vaikka 400000, jos voidaan ottaa vastaan. Maapallolla on työttömiä tai nälkäpalkalla töitä tekeviä miljardeja ihmisiä. Ylikansoitus on ihmiskunnan suurin ongelma, josta johtuu kaikki muutkin ongelmat.

    Sijaintiinsa nähden Suomessa on paljon liikaa ihmisiä. Missään muualla maailmassa ei ole näin tiheää asutusta näin pohjoisessa.

    Suomen väestömääräksi riittää aivan hyvin vaikka puolet nykyisestä. Miksi Lapissa pitää olla väestöä, eihän siellä tuoteta juuri mitään. Väestö sinne pitää huoltaa kumipyörillä, valtava rekkaralli joka päivä suuntaa sinne etelästä. Meillä on kovat päästövähennystavoitteet, ne ovat resursseihin nähden täysin epärealistisia sen voisivat poliitikot myöntää ja laittaa aikataulut uusiksi. Miten voidaan puhua talouskasvusta ja päästöjen vähentämisestä, jotkut hiilinielutkin on pelkkää mielikuvitustarinaa. Niiden takia metsiin pitäisi jättää miljardien edestä puuta lahoamaan. Apinalauma on erehtynyt kuvitelmissaan pahasti. Metsät eivät ole hiilinielu, ne ovat osa hiilenkiertoa hakattiimpa niitä tai ei. Ne eivät muuta hiilitasetta

    Metsuri motokuski

    Nyt on näköjään pohdittu koko yö ja tultu tuollaisiin tuloksiin. Mitähän huomenna?

    Tolopainen Tolopainen

    Täytyy jonkun valvoa Suomen etua kun poliitikoista ei siihen ole.

    Visakallo Visakallo

    Taitaa nyt vain käydä juuri päinvastoin kuin Tolopainen kaavailee. Lappihan on jo pidemmän aikaa ollut niitä alueita Suomessa, jossa on ollut kasvua niin taloudessa kuin asukasluvussakin. Toki eri paikkakunnilla on sielläkin eroja. Nykyinen maailmantilanne on myös lisännyt Lapin merkitystä sotilaallisessakin mielessä, ja investoinnit tähän liittyvään infraan nousevat siellä aivan toiselle tasolle kuin ennen. On aivan ymmärrettävää, ettei tämä kaikki ole suurimpiin kaupunkeihin keskittyneelle ”etelän medialle” aina sitä kaikkein luonteenomaisinta kerrottavaa, joten vaikeneminen on niille ymmärrettävä ratkaisu. Kannatta joskus lukea vaikkapa Lapin Kansaa. Eipä aina uskoisi, että lehti tosiaan ilmestyy samassa valtakunnassa kuin esim. Helsingin Sanomat.

    Rane2

    Tolopainen saattaa olla oikeassa työvoiman tarpeesta mutta eri syystä kuin luulee.Esim. hallintovirkamiesten ja lakimiesten on ehkä piankin etsittävä muita töitä.Linkki:

    Viekö tekoäly kaikki työpaikat?

    Tolopainen Tolopainen

    Tekioäly ja robotiikka uhkaa kaikkia töitä. Shat Gpt tietää kaikesta lähes kaiken. Miksi ihmiset käyttäisivät vuosia opiskeluun, kun tiedon saa hetkessä samoin käännöksen, kieliäkään ei tarvitse enää osata. Muutos on niin nopeaa, että siitä voi tulla ähky ja stressi. Ryssän uhatkin alkaa tuntua aika pieniltä, kun mannerlaatat lähtevät liikkeelle. Lootin vaimokin muuttui suolapatsaaksi, kun katsoi taakseen, näitä peräpeilistä ratkaisuja etsiviä tulee riittämään. Varokaa jähmettymistä.

    Rane2

    Toisaalta hitaat ja kalliit hallinnolliset ja oikeudelliset päätös ja lupaprosessit saattavat mennä tulevaisuudessa läpi hetken huirauksessa ja halvalla.Tosin valtion virkamiehiä on käsittääkseni vaikea irtisanoa joten niitä riittää jarruna vielä pitkään…

    Visakallo Visakallo

    Siirtyvätköhän tekoälyn syrjäyttämät virkamiehet suojelemaan Suomen metsiä, maita ja mantuja? Kartoitetaanko koko Suomi suojeluun yhden puun, kiven, ja kuopan tarkkuudella?

Esillä 10 vastausta, 2,811 - 2,820 (kaikkiaan 2,823)