Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 6 vastausta, 2,821 - 2,826 (kaikkiaan 2,826)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Pykälät tietenkin estää, että lupa-asiat säilyy virkamiesten peukalon alla. Nyt ne ehtivät vanhentua viidessä vuodessa käsittelyjonossa ja pitää tehdä uudet anomukset. No tekoäly laatii nopeasti anomuksia, joten väki vähenee yrityksistä hallinnosta.

    Jovain Jovain

    Netti itsessään on jo korvannut virastotalot. Tolopainen on hyvinkin oikeassa hiilenkierrosta. Ongelma on ollut, kun energiatuotannossa on käytetty samaan aikaan sekä fossiiliset että orgaaniset polttoaineet. Sitä ei metsien hiilinielu riitä korvaamaan ja metsät ovat siinä mielessä osa hiilinielua. Energiatuotannossa siirrytään päästöttömiin energiamuotoihin, kuten esim aurinko, tuuli, vesivoima, ydinvoima, vety, jolla tullaan korvaamaan fossiiliset polttoaineet…

    MaalaisSeppo

    Nykyinen tekoälyhän käyttää vain sitä tietoa, joka on jo olemassa. Ei se luo uutta. Siinä mielessä hyvä, että vapauttaa ihmisiä olemassa olevan tiedon seulomisesta uuden tiedon tekemiseen.

    Sitten jysähtää kunnolla, jos tekoäly pystyy tuottamaan myös uutta tietoa.

    Apli

    Tekoäly vie varsinkin korkeasti koulutettujen työpaikkoja siksi myös niiden koulutusta tulisi jo vähentää reilusti.

    narisija

    Sitten jysähtää kunnolla, jos tekoäly pystyy tuottamaan myös uutta tietoa.

    Sitäpä juuri osa tekoälyn kehittäjistä pelkää, että se alkaa kehittämään itse itseään, jolloin se karkaa hallinnasta.

    Tolopainen Tolopainen

    Aika pieni joukko ihmisiä tuottaa uutta tietoa, yleensä vain sovelletaan olemassa olevaa. Tai tehdään toistuvia rutiineja. Aika epäolennainen asia tietotekniikan soveltamisessa.

Esillä 6 vastausta, 2,821 - 2,826 (kaikkiaan 2,826)