Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,861 - 2,870 (kaikkiaan 3,856)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Se on Putinin ja Trumpetin diili. Kummallakin on sama tavoite, heikentää Eurooppa taloudellisesti. Sen jälkeen ehkäpä muutenkin.

    Apli

    Hallitus puhuu että kuluttajat pitää saada kuluttamaan ja sitä kautta talous nousuun ja työpaikkoja lisää mutta totuus on toisenlainen.. Juttu maksumuurin takana.. Yli 90% meinaa jatkaa tiukalla linjalla ja jopa säästää enemmän..

    Suomen taloudessa on heikko lenkki: suomalaiset | HS.fi

    Nostokoukku

    Kuluttamaan, eli Suomeksi sanottuna hösläämään rahansa sellaiseen mitä eivät edes välttämättä tarvitse. Joko suomalaiset ovat vihdoinkin viisastuneet! Tästä viisastumisesta vilpitön kiitos lankeaa nykyiselle hallitukselle. Epävarmuuden luominen työelämään on saanut suomalaiset varovaiseksi osteluissaan ja jopa säästämään. Vähempään tyytyminen on suurta viisautta.

    käpysonni käpysonni

    Mutta luonnon ja ilmaston takia olisi hyvä jos kulutus vähenisi.

    Tämä tuo nyt esille sen ristiriidan, jossa elämme. Voidaanko hyvinvointiyhteiskuntaa pitää yllä ja samanaikaisesti vähentää kulutusta ja elää niukemmin?  Ei voida.

    Apli

    Näin on, vienti kun vähenee esim metsäteollisuuden tehtaiden lopetusten jälkeen niin valtio haluaa paikata sitä sillä että kotimaan kulutus nousee, mutta kun työttömyys samalla kasvaa niin eipä onnistu.

    Metsuri motokuski

    Sen vuoksi onkin tärkeä että Suomen työn kustannuksia ja kannustavuutta parannetaan.  Se on taas eri asia kuin säästöt jotka johtuu taas siitä että valtion kassassa ei rahaa ole. Yleensä tahdotaan nämä kaksi asiaa yhdistää vaikka periaatteessa ovat kaksi eri asiaa. Toisessa on rahat loppu ja toisessa kannustetaan työntekoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Muistion mukaan yleisesti ottaen voi todeta, että helatorstain ja loppiaisen muuttaminen työajaksi lisäisi vuotuista työpanosta ja sitä kautta kasvattaisi bruttokansantuotetta ja verotuloa.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011511204.html

    Halutaan siis kasvattaa kunkin työntekijän vuotuista työpanosta. Entä jos lyhennettäisiinkin hiukan työaikaa? Pienten lasten vanhemmilla onkin jo oikeus osittain lyhennettyyn työaikaan. Lisää työtunteja saadaan palkkaamalla lisää työntekijöitä. Miinuspuolella: perehdyttäminen ja rekrytointi. Pluspuolella: työttömyyden kustannusten aleneminen,  tyytyväisemmät työntekijät, parempi tuottavuus ja pienempi sairastavuus.

    MaalaisSeppo

    Elintasomme ylläpito edellyttää, että tuonnin vastapainoksi on oltava keskimäärin vähintään yhtä paljon vientiä. Kulutuksen lisääntyminen johtaa välttämättä myös tuonnin lisääntymiseen. Jos vastaavasti vienti ei lisäänny, täytyy tuoda rahaa eli velkaantua. Täyttä höpötystä tämä kulutukseen kannustaminen.

    Hyvä esimerkki on Venäjä. Kulutus on noussut huimasti, kun sotatarvikkeita kuluu solkenaan. Näkyy bkt:n nousuna mutta kestävyys ei ole hääppönen.

    Nostokoukku

    Kansantalous pyörii plusmerkkisenä vain, jos lähteviin laivoihi laitetaan enemmän ja arvokkaampaa tavaraa kuin saapuvista laivoista puretaan. Hyvä esimerkki tästä on Norja.

    arto arto

    Siinä temppu jos kotimaan kuluttajat pannaa kulutusta. Miten tuella eläjä kuluttaa ja eläkeläinen hyvä jos raha riittää elämiseen ja lääkkesiin. Yksin lastensa kanssa vaikea saada ruoka riittämään. Ne pitkään työttömänä olleet tuunarit ovatko enää työkuntoisia. Eihän moni työtön nuori tee muuta kun varastelee ja elää miten elää.

Esillä 10 vastausta, 2,861 - 2,870 (kaikkiaan 3,856)