Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 3,858)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Ei asia noin synkkä ole. On paljon pientuloisia eläkeläisiä joilla on tilillä melkoinen varallisuus. On eläkeläisiä jotka saavat vuokratukea mutta tilillä saattaa olla kymmeniä tuhansia. Nämä voisi kyllä alkaa maksamaan vuokransa itse kokonaan. Toinen on sitten pitkään työttömänä olleet duunarit. Kyllähän heidän pitäisi itse hoitaa kelpoisuudet kuntoon. Eihän se voi yhteiskunnan asia olla. Perheet ovat saaneet myös pitkät isyyslomaa ja vanhempainloman sekä päivähoitomaksuissa tullaan hyvin vastaan.

    On vain muodikasta ruikuttaa pientuloisista kun niitä todellisuudessa on hyvin vähän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilastojen mukaan pienituloisiin asuinkuntiin kuului vuonna 2023 yli 700000 henkilöä. Eli enemmän kuin joka kymmenes asukas. Ei ole mielestäni pieni määrä. Jos otetaan kriteeriksi omaisuus, määrä varmaan pienenee, koska ihmisellä voi olla vaikka metsäomaisuutta tai oma asunto, mutta silti pienet tulot.

    Metsuri motokuski

    Niin se on sitten eri asia. Välttämättä pienituloinen ei ole köyhä. Kokonaisvarallisuus ratkaisee onko köyhä vai ei. Toisekseen köyhän määritys on hyvinkin tulkinnanvarainen. Joillekin pienet tulot eivät ole ongelma. Toinen saattaa olla hyvinkin tiukoilla vaikka tulot on ihan kohtuulliset.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Metsuri motokuskin ajatuksiin yhdyn. Tolkku se pitää olla kulutuksessa, itse kuulun niihin. Kansantalous on nykyisin savijaloilla, puolet kansasta hassaa kaikki rahat kulutukseen. Heistä varmaan voi puolet olla pienituloisia, mutta sitten se toinen puoli, joka ei osaa talouden hallintaa.

    Toisessa päässä taasen on taloudelliset ihmiset, joilla on puskuria, toisilla liikaakin. Vuosia sitten naapurin pienituloinen kuoli, niin lapsetkin olivat yllättyneitä satojen tuhansien talletuksista. Suuri syyllinen on tiedotusvälineet, joiden uutisointi on leikkauksista valittamista ja kansan köyhtymisestä paasaaminen.

    Tolopainen Tolopainen

    Yksi tuttava pariskunta myy 700k€ omakotitaloaan, luulen että heillä on hyvin vähän rahaa kulutettvana, kun maksavat lainojen lyhennykset ja muut kulut. Ulkoiset kulissit on prameat pari velkaista uutta autoa myös pihassa. Kulisseilla on tapana kaatua, kun periaate on kaikki mulle heti.

    Apli

    Nyt jos koskaan pitäisi tehdä vienninedistämismatkoja, jos Presidenttiä ei ne kiinnosta, niin sitten pääministeri.. Erikoista että vaaditaan kansalaisia kuluttamaan enemmän ja toivotaan sitä kautta talouskasvua, onko suomen viennin tilanne niin surkea? Että ainut toivo on omat kansalaiset ja niiden kulutus.

    Visakallo Visakallo

    Olisikin mielenkiintoista saada tutkimustulos siitä, paljonko kulutuksen lisääminen todellisuudessa nostaa Suomen kansantaloutta, kun kulutustavarateollisuus on suurelta osin poistunut maasta, ja palvelut tuottaa pitkälti ulkomaiset yhtiöt sikäläisellä työvoimallaan.

    Apli

    Kyllä vaan, ollaan todella erikoisessa tilanteessa kun ennen oltiin huolissaan siitä että kansalaiset ei säästä nyt ollaan huolissaan siitä että kansalaiset ei kuluta. Ennen olimme viennistä riippuvainen maa olemmeko siirtyneet pois tästä.. Jos kansalaiset alkaa ostamaan enemmän kulutustavaroita autoja yms niin silloinhan viennin tase vasta – merkkinenkin onkin. Jokainen paperikone ja kartonkikone ja sellutehdas kun pysähtyy ja sammuu niin vienti vähenee melkoisesti, Ruotsissa tästä puhutaan paljonkin, suomessa erittäin vähän, suomessa ei olla huolissaan omasta metsäteollisuudesta, ajatellaan että suhdanne kyllä kääntyy eikä ymmärretä että on rakenteellinen ongelma.

    narisija

    ”Venäläisten reaalipalkat ennätystasolla”/ Kauppalehti.

    Apli

    Työttömyysaste ennätyslukemissa | Uutisia lyhyesti | Yle Uutiset

    Suunta työttömyydessä on sama kun valtion velassa ja korkokuluissa eli ylöspäin..

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 3,858)