Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 3,859)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Mitenkähän tuo reaalisuus mitataan. Jos ei ole ostaa kananmunia, ei perunoita eikä polttoainetta. Venäläisen ”reaalisuuteen” on aina kuulunut, että limppuja, liebuskoita, ja vodkaa riittää. Niitä saa varmaan vieläkin rajattomasti. Mutta kai palkkojen ostovoima mitataan useamman kuin kahden tuotteen perusteella.

    MaalaisSeppo

    Huonolla hyötysuhteella Valtio toimii. Ottaa ensi vuonnakin velkaa n 3 % bkt:sta. Sillä saadaan aikaan n 1.5 % bkt:n kasvu. Tämä yhtälö voi toimia vain, jos n 10 v: n kuluessa bkt alkaa kasvamaan yli 3 %/a. Ei vaikuta todennäköiseltä.

    Kasvun edellytyksiä Valtio hankaloittaa itsekin. Työvoiman tarjontaa pyrkii nostamaan, mutta sen vaikutus tuntuu vasta, kun työvoiman kysyntäkin kasvaa. Pelkkä työvoiman tarjonnan lisääminen ei paljoa auta, jos työvoiman osaamistaso heikkenee. Valtio itse heikentää työvoiman tasoa supistamalla työvoiman koulutustukia, työttömien suojaosuuden poistolla (heikentää työvoiman ammatti- ja työelämätaitoja) sekä maahanmuuttajien kotoutusta.

    Em työvoimajutut ovat kylläkin pientä näpertelyä. Niiden vaikutus lienee melko pieni, mutta vievät kehitystä väärään suuntaan. Kuvastavat kuitenkin Hallituksen neuvottomuutta. Pientä näpertelyä, kun ei muutakaan osata.

    Suuret ongelmat vaativat suuria ratkaisuja. Mikään muu raaka-aine ei täällä merkittävästi kasva kuin sähköenergia. Sen hyötykäyttö mieluummin yhteistyössä Ruotsin kanssa olisi merkittävä kasvusysäys mm tuottavuuteen joka polkee täällä paikallaan. Myös Ruotsiin tehtävän tunneli/siltayhteyden vaikutukset pitäisi perusteellisesti analysoida. Samaan yhteyteen tietysti sähkö/datakaapeli ja ehkä myös vetyputki.

    Apli

    Nyt nelinkertaistettiin kaivosvero, samalla kaivosteollisuus ilmoitti että suunnitelmat kaivosten laajentumisesta ja investoinnit kaivoksiin loppuu, hienoa politiikkaa… Tapetaan lypsävät lehmät! Tulee mieleen suomen ruskea kulta eli turve, joka omilla poliittisilla päätöksillä lopetettiin ja seuraavana jonossa on turkistarhaus, seuraava hallitus joka on vihervasemmistolainen varmasti sen ottaa tavoitteekseen.

    Visakallo Visakallo

    Väki vanhenee, pidot paranee(ko?)
    Miljoonan raja yli 70-vuotiaissa ylittyi nyt ensimmäistä kertaa.

    Suomen väestöön kuului elokuun lopussa 1 000 148 vähintään 70-vuotiasta henkilöä. 70-vuotiaiden ja tätä vanhempien osuus väestöstä oli kaikkiaan 18 prosenttia, kun se vielä 1990-luvun alussa oli 9 prosenttia. Miehiä oli elokuussa 432 017 ja naisia 568 131.
    Tilastokeskus / Yle

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuosta vanhusten suuresta määrästä jos saisi bisneksen, niin meillä ei olisi hätäpäivää.

    Nostokoukku

    Kaivosveroksi tuli 2024 0,6 %. Jos se nyt nelinkertaistetaan, 2,4 %, ja kaivosteollisuus lopettaa sen vuoksi, niin silloin on todennäköistä, että ala on niin kannattamatonta, että se olisi kaatunut varsin pian ilman veroakin.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Eihän se niin mene, vaan uusia kaivoksia tai entisten laajennukset jätetään tekemättä. Vanhat louhitaan kyllä kannattavaan loppuun, mutta jokaisen luulisi mitä sen jälkeen lopputulos.

    Nostokoukku

    Jos toiminta on niin kannattamatonta, joutaakin jäädä uudet tekemättä.

    Visakallo Visakallo

    A. Jalkanen: ”Tuosta vanhusten suuresta määrästä jos saisi bisneksen, niin meillä ei olisi hätäpäivää.”

    Kyllähän siitä aikamoista hoivabisnestä on meillä tehtykin, mutta sen kannattavuutta heikentää se, ettei hoidettavilla ole kovinkaan suuria omaisuuksia, eikä suuria eläkkeitäkään. Kaikkein varakkaimmat ovat jo lähteneet maasta. Korona-aikana puolestaan opittiin pitämään pieniä hautajaisia, joka yleistyi myöhemmin tavaksi, ettei sekään bisnes enää oikein hyvin tuota. Hoivabisneksessä haetaan nyt kannattavuutta ”yhteisöllisellä asumisella”, jossa hoidettavat paljolti hoitavat toisiaan. Henkilökunta on minimissä, eikä yö-hoitajia ole lainkaan. Aamuisin lasketaan sitten vielä elossa olevalla porukalla vainajat.

    MaalaisSeppo

    Vai vanhusten hoitobisneksestä kasvun eväiksi. Hoh hoijaa. Kannattava kasvuhan sillä sektorilla edellyttäisi, että tänne saataisiin maksukykyisiä asiakkaita ulkomailta. Ei taida onnistua, kun henkilökunta ei oikein riitä omienkaan vanhusten hoitoon.

    Hoitopuolenhan tuottavuutta on vaikea parantaa. Merkittävä plustulos edellyttäisi valtavat volyymit ulkomaisille hoidokeille ja hoitajille.

Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 3,859)