Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 2,901 - 2,910 (kaikkiaan 3,860)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvät vientitulot ovat menneisyyttä: turkistarhaus on ollut viime vuosina tappiollista. Lisäksi tarhojen suojaus lintuinfluenssalta tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Tarhaajille kannattaisi tarjota luopumistukea.

    Metsuri motokuski

    Rukopiikin kanssa samaa mieltä.  Turkistarhaus on eettisesti hyvinkin kyseenalainen muoto. Minusta sitä ei voi verrata lihantuotantoon koska eroavaisuuksia on paljon ja käyttötarkoitus on hyvinkin toisenlainen.

    MaalaisSeppo

    Puunjalostusteollisuuta on jo pitkään moitittu siitä, että se jalostusaste on alhainen. Ilmeisesti joidenkin mielestä jalostusastetta ei saada nousemaan ellei ensin lopeteta alhaisemman jalostusasteen toimintaa. Ko toimialalla  laskuvaihe on jo pitkällä, mutta uusien tuotteiden tuotantoa ei vain merkittävästi näy. Ilmeisesti nykytuotannon alasajoa on jatkettava, jotta uustuotantoa käynnistyisi.

    Turvetuotannon alhaisimman jalostusasteen eli polttoturpeen tuotanto saatiin jo minimiin. En ole varma, mutta ilmeisesti vähäisessä määrin on kasvanut korkeamman jalostusasteen eli kasvuturpeen ja siitä tehtyjen tuotteiden tuotanto. Niitä kai menee myös vientiin. Hidasta on elpyminen.

    Turkistarhaus on myös melko alhaisen jalostusasteen hommaa, mutta se kuitenkin vielä enemmän kuin metsäteollisuus perustuu kotimaisiin tuotantopanoksiin. Eli siinä mielessä hyvä. Veikkaukseni on, että jos ko tuotantoa ajetaan alas, niin tilalle ei tule mitään.

    Eräs uusi tuote maakuntien miehille voisi olla kuntta. Varakkaampien pihoihin sitä Suomessa laitetaan. Referenssejä on jo riittävästi, joten vienti voisi aueta.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomi näyttää sukeltavan, vain työttömyys nousee. Nyt pitäisi koota se viisasten miesten ryhmä ratkomaan mitä aletaan tekeen. Se ei paljon auta, että demarit voittaa seuraavat vaalit ja persut lähtee oppositioon häpeämään.

    Poliittiset puolueet ja demokratia ei nyt auta kun potilas on letkuissa henki pihisee ja elintoiminnot uhkaa pysähtyä.

    Jenkkilässä on pölkvisti pressa ja Venäjällä sotahullu militantti. Meinaan ollaan suurimmassa sodan jälkeisessä kriisissä, eikä tunnelin päässä näy kuin lähestyvän junan valot.

    Visakallo Visakallo

    Jenkkilässä vaan näyttäisi talous porskuttavan kohtalaisen hyvin.

    Tolopainen Tolopainen

    Eikö Trump julistanut taloudellisen hätätilan ja laittoi tullimuurit. Ilmeisesti menee huonosti, rikkailla.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Jenkkilässä ihmisistä on 40% köyhiä. Voimme puhua kehitysmaasta, jota kohti myös Suomi on kiivaasti kokoomuksen johdolla menossa.

    Nostokoukku

    Hyvinhän Suomella menee. Täällä köyhiä on vasta n. miljoona, 17 % väestöstä. Tilastokeskuksen mukaan, maaliskuussa tänä vuonna. Tosin puolessa vuodessa köyhyys on varmasti lisääntynyt viimeisestä tilastoinnista, mutta puolet vähemmän on vieläkin kuin Ameriikassa.

    Metsuri motokuski

    Joka maassa on köyhiä on se sitten minkälainen maa tahansa.  Pohjoismaissa on poikkeuksellisen hyvä sosiaalihuolto joka vähentää ja tukee vähätuloisia. Ehkä liikaakin.

    Mitä tule kansatalouteen niin onhan usa ehdottomasti suurin kansatalous. Kiina tulee toisena ja Venäjä siellä jossain. Venäjän kansatalous on saksaa pienempi ja noin yhden kiinan provinssin kokoinen. Venäjä vaan jakaa tulot hyvin pienille osalle väestöä joka näkyy normaalia varakkaampana väestön.

    Rukopiikki

    Nälkäjonot pitenee, kirkon ruoka-apua tarvitaan enemmän kuin koskaan. Jos vielä leikataan niin sitten moni joutuu kadulle ja siellä talvella paleltuu. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on rapautunut.

    Moni töissä käyvä ei enää tuhlaile kun pelottaa, että jos joutuu työttömäksi. Työllisyystilanne on niin paha ja yhteiskunnan tukiverkot on harventuneet.

    Opiskelijoiden tukia on heikennetty. Velalla pitäisi opiskella, mutta korkeakoulutettujen työttömyys ottaa koko ajan uusia ennätyksiä. Kuka enää uskaltaa velalla opiskella? Kaupan kassallekin on niin paljon hakijoita insinööreistä lähtien, että töillä ei voi enää opintojakaan kaikki rahoittaa.

Esillä 10 vastausta, 2,901 - 2,910 (kaikkiaan 3,860)