Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,011 - 3,020 (kaikkiaan 3,056)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Täkäläisenkin alueen mhy alkoi nyt laatia ja maksaa metsänomistajan puolesta hirvivahinkoilmoituksen laskun, jos vahinkoilmoitus ei johtaisi korvaukseen. Toivottavasti vakuutusyhtiöt eivät jossain vaiheessa ota käyttöön samantapaisia maksullisia vahinkoilmoituksia!

    Apli

    Tuttavani joka työskentelee tekoälyn parissa sanoi että euroopassa ja suomessa ei oikein ymmärretä vielä tekoälyn mahdollisuuksia ja että kuinka paljon se tulee viemään työpaikkoja, Usa ymmärtää paremmin, esim Trump yrittää nyt tuoda mahdollisemman paljon työpaikkoja Usa kun ns pakottaa yrityksiä investoimaan maahan. Tekoälyn ansioista suomessakin akateemisten työttömyys on ennätyslukemissa ja kasvu on hurjaa jatkossakin, yliopistot ja korkeakoulut kouluttaa yhä enemmän työttömiä joka vuosi, samalla kun teollisuuden työpaikat vähenee esim metsäteollisuudessa.

    Visakallo Visakallo

    Näin se on nyt nähtävä kuten Apli tuossa edellä kirjoitti. Kun tähän soppaan lisätään vielä muut rakenteelliset muutokset, voivat seuraukset olla joillakin paikkakunnilla rajuja, kuten nyt Etelä-Karjalassa hyvinvointiyhtymän jätti-irtisanomiset ja Kaukaan paperitehtaan sulkeminen voivat osua samoihinkin perheisiin.

    Metsuri motokuski

    Varmasti tekoäly tulee viemään nykyisiä työpaikkoja. Uskon kuitenkin että tulee uusia työpaikkoja johonkin muuhun sektoriin ja luodaan uudenlaisia työpaikkoja.  Samoin ihmisten koulutus tulee suuntautumaan uusille alueille.  On näitä isoja mullistuksia tullut ennenkin. Uskon että internet ja tietokoneiden ohjelmat muuttivat vielä enemmän yhteiskunnan rakenteita verrattuna tekoälyyn.

    Visakallo Visakallo

    Yritetäänpä jo hieman herätellä kevytnimimerkkejäkin tähän lauantai-päivään: Entinen turvetuottaja kertoi, että kasvuturpeella olisi nyt kova kysyntä maailmalla. Viimeksi tuli hänelle yhteydenotto Espanjasta. Nyt on vain niin, ettei kerran jo alas ajettua turvetuotantoa kannata enää aloittaa uudestaan. Kevytnimimerkeillä olisi varmasti tähänkin toimiva ratkaisu, mutta kertovatko he sitä meille muille…

    Apli

    Vienti jatkaa laskuaan koska metsäteollisuuden osuus on siitä ollut erittäin suuri, esim vrt ruotsiin, ja nyt metsäteollisuudella on ehkä historian vaikeimmat ajat.

    Tolopainen Tolopainen

    Metsäteollisuudelle menee huonosti Suomessa mutta ei suurilla tehtailla Etelä-Amerikassa. Vai oletteko kuulleet seisakeista siellä.

    narisija

    Kauppalehdessä mielenkiintoinen juttu Veisto oy:stä ja sen raumalle rakentamasta sahalaitteistosta.

    suorittava porras suorittava porras

    Kontiot ovat muuten jees paitsi,että ovat liukkaat. Kokeilin Nokian karkeakuvioisia vihreitä metsäsaappaita. Hintaakin niillä melkoisesti. Hyvät kävellä, erinomainen pito ,mutta eivät pidä vettä! Sukat märkänä molemmissa saappaissa ,jos erehtyy kahlaamaan matalaankin veteen. Vaaksa vettä on liikaa. Olivat siinä kunnossa suoraan paketista otettuna. Jäivät kuvan kelin työsaappaiksi. Ei metsään eikä lähellekään vettä.

    Nostokoukku

    Moderaattori ei taida sallia Temu-keskustelua. Ihme, että suorittavan suomalaisia kumikenkiä arvosteleva kannanotto sai jäädä.

Esillä 10 vastausta, 3,011 - 3,020 (kaikkiaan 3,056)