Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,021 - 3,030 (kaikkiaan 3,056)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Trump ajaa varsin isänmaallista politiikkaa josta olisi hyvä ottaa mallia myös meillä, esim USA:laisia firmoja ei niin vain myydä ulkomaille, kuten suomessa tehdään, nytkin osa rahoista valuu kanadaan ja saksaan kun omistavat täällä telakoita jotka oli ennen suomi omistus. Lisäksi tällä jäämurtajakaupalla pidetään hyviä suhteita yllä Usaan jotenka tiukassa paikassa on varmasti hyötyä.

    pihkatappi pihkatappi

    Usassa tehdään uusia valtavia teknologia tehtaita, Nvidia pomo sanoi ettei kohta muualta tarvitse puolijohteita tuoda. Datakeskuksia pykätään ja niihin energiaa.  Kaikenmaailman yritykset haluavat osallistua markkinaan ja osallistuvat sijoittamalla tuotantolaitoksia Usaan. Luulenpa että tuota kiristys ja uhkailu diilivääntöä ei voi tehdä onnistuneesti missään muualla. Mutta ehkä kannattaisi jotain poimia, demokratiassa olemme parempia.

    Nostokoukku

    Mutta eikös demokratia ole vasemmistolaisuutta. Sieltä saanut ainakin alkunsa ja lisävauhtia. Eikös vasemmistolaisuus, demokratia, ollut synonyymi pessimismille? Demokratiaan ei kuulu kiristys ja uhkailu. Ne ovat oikeistolaisen diktatuurin keinoja.

    Jovain Jovain

    Jokohan Suomalaiset ovat viisastuneet riittävästi ja tunnustavat, että tuottamatonta työtä kannattaa tehdä ja viedä ulkomaille. Toivottavasti laivoja ei rakenneta halpatyövoimalla, vaan että siihen tehtävään kelpaa kotimainen työ?

    Nostokoukku

    Ainakin suurin osa työstä tullaan tekemään halpatyövoimalla. Telakkateollisuuteen ja rakennuksille halpatyövoima on juurtunut jo niin syvälle, että ei siitä enää eroon pääse. Ja suomalaiset hitsarit ja rakentajat ovat niin laiskoja, että eivät pysty tekemään nälkäpalkalla tai jopa ilmaiseksi töitä. Onkohan asenteellinen vika ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäteollisuuden viennistä menee yli puolet Eurooppaan – esimerkiksi viime vuonna 7 mrd per 12 mrd (kts. linkin kaaviokuvan oikea puoli). En tiedä miksi kauppaa pitäisi tehdä dollareissa, jos kauppakumppani on eurooppalainen. Olisiko tässä tilanteessa järkeä erota EU:sta, ainakin viennin byrokratia on pienempi EU:n sisällä toimittaessa.

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsateollisuuden-ulkomaankauppa/metsateollisuuden-ulkomaankauppa-maittain-2024-ennakko

    narisija

    Näiden murtajien rakentamisen rahoituksessa ei varmaan tarvita valtion takuita, koska tilaajana on toinen valtio. Turun telakka on ollut useamman kerran ristelijöiden tilaajien maksukyvyttömyyden vuoksi vaikeuksissa, ainakin yhden rakennus kaatui valtion kontolle rakennuksen loppuvaiheessa, saivat kuitenkin myytyä jollekin toiselle varustamolle.

    Tuleehan näille huoltosopimukset laitetoimittajien kanssa rakentamisen lisäksi, ensimmäisen vuoden toimittajien henkilöt seilaavat mukana, luulisin. Myöhemmin jos esim. konestoppi tulee merellä, jota eivät saa omin avuin korjatuksi, paikalle lennätetään valmistajan asiantuntija, näin ainakin kauppa-aluksilla.

    käpysonni käpysonni

    Välillä hämmästyttää tämä suomalaisten negatiivisuus, nytkin  tästä jäänmurtajakaupasta on ehdity jo kaivaa kaikki mahdolliset negatiiviset puolet, sama juttu aiemmin datakeskuksia koskevassa keskustelussa, siinäkin negasuomalaiset löysivät lukuisia syitä, miksi oikeastaan niitä ei pitäisi rakentaa lainkaan,  perään kuitenkin valitusta kun ei investoida, on työttömyyytä ja kaikki on niin kurjaa.

    ihmettelijä

    Varmaan  näihin tulee Wärtsilän moottorit. Amerikassa ei taideta laivamoottoreita juuri tehdä? Jollei sitten näihin laiteta ydinreaktori niinkuin Venäjällä. Niitä ei kyllä osata Suomessakaan tehdä. Ei muualla kuin Venäjällä. Olisi se etu ettei polttoainetta tarvi ladata kuin kerran 10 vuodessa, niin olisi valtavan pitkä toimintamatka, mitä tarvitaan pohjoisnavan ympäristössä liikuttaessa.

    Jovain Jovain

    On Suomalaisista itsestään. Asenteellista tuntuu olevan, mutta myös halpatyövoimalta vaaditaan sopimuksen mukaiset palkat ja työehdot. Niin kornilta kuin tuntuukin, Suomalaiset joutuvat kilpailemaan samoista ehdoista. Voi olla korruptioon viittaavaa, jos poiketaan ja vähänkö käräjiä käydään. Toki nälkäpalkalla ja ilmaiseksi, mutta on ironiaa, jos niillä Suomalaista työmarkkinaa hallitaan?

Esillä 10 vastausta, 3,021 - 3,030 (kaikkiaan 3,056)