Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,031 - 3,040 (kaikkiaan 3,055)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Joidenkin asenne on kielteinen uusiin avauksiin. Niin myös tähän jäänmurtajasopimukseen. Perusteluna Suomen tietotaidon valuminen muille.

    Asenteellisuutta näkyy myös datakeskusten ja ehkä myös vetytehtaiden suhteen. Perusteluna ilmeisesti pelko sähkön riittävyydestä sauna- ja kinkunpaistopäivinä.

    Rukopiikki

    Silloin kun on rahasta ja bisniksistä puhe niin varauksellisuus on aina paikallaan. Uutisista saamme lukea aina kaikenlaista hyväuskoisten hyväksikäyttöä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Ola_Pallonivel

    Puun poltolle kaavaillaan haittaveroa. Miksi ei muoville? Vähenisi kiinan krääsän tuonti, kun muovia verotettaisiin. Samaan tapaan kuin auton päästöjä.

    MJO

    Kaavaillaanko sitä muuten kuin joku yksittäinen poliitikko mölisee jossakin. Siihen tietenkin lehdistö tarttuu, jotta saa klikki-otsikoita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samaa mieltä: muovista pitää päästä mahdollisimman pitkälle eroon esimerkiksi pakkaamisessa. Mikromuovia kuitenkin tulee kaikkialle, ellei sitä lopuksi polteta. On jo löydetty muovia syöviä bakteereita, mutta niiden saaminen laajaan käyttöön voi viedä aikaa. Muovin alhaisesta kierrätysasteesta ollaan meillä huolissaan ja sitten toisaalta tuodaan Italiasta jätteitä poltettavaksi, onko järkeä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannattaa kysyä metsäteollisuuden kanta ennen kuin laittaa eroanomuksen EU:sta postiin. Muistattehan metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilaston jonka mukaan reilusti yli puolet viennistä suuntautuu Eurooppaan. Britannian eron johdosta EU:n osuus pieneni hiukan. Tärkein vientimaa ainakin Euroopan osalta on Saksa, jonne suuntautui 19 prosenttia Euroopan viennistä.

    MaalaisSeppo

    Väärinkäytöksiä en puolusta, mutta on selvää, että ellei telakka- ja esim kausityöntekijöitä tuotaisi ulkomailta, niin suomalaisten työntekijöiden palkat olisivat nykyistä korkeammat. Sama ilmiöhän oli puun hinnassa. Kun tuonti Venäjältä loppui, niin kotimaisen puun hinta nousi.

    Metsuri motokuski

    Eikös palkkojen maksukyky johdu myös lopputuotteesta saatavasta hinnasta ? Eiköhän korkea puunhinta johdu siitä että raaka-aineesta voidaan maksaa kun lopputuote on siinä hinnassa että on maksuvaraa.

    Se että työvoiman tuonti pienentäisi palkkansa maksu varaa on vai  osa totuus. Palkanmaksuvara on monen asian seuraus.

    Nostokoukku

    Viitaten tehtaiden sulkukeskusteluun. Suomen talous pullahtaa heti nousevalle uralle, kun saadaan ne neljä vanhentunutta havusellutehdasta kiinni ja niistä ne ylipalkatut sellunkeittäjät kortistoon. Jäljelle jääneitten tehtaiden maksuvara kohenee huomattavasti. Kävi sitten sellukauppa tai ei, olkoon tullit millaisia tahansa, olkoon dollari kuinka vahva tahansa, olkoon etelä-amerikkalaisilla sellutehtaalla kuinka paljon polkutuotantoa tahansa, tehköön kiinalaiset itse kuinka paljon sellua jatkossa tahansa ja olkoon maailmantilanne kuinka epävarma tahansa. Kaiken kurjuuden juurisyy, suomalaiset sellunkeittäjät, on saatava lähtemään. Siinä sivussa kohenee myös metsänomistajien talous.

Esillä 10 vastausta, 3,031 - 3,040 (kaikkiaan 3,055)