Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,041 - 3,050 (kaikkiaan 3,055)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • jupesa

    Niin se on. Selluköpit on vuosikymmenten ajan ajaneet itselleen (samoin ahtaajat) huippupalkkaedut kiristämällä lakoilla. Nyt on tullut pää vetävän käteen. Kunhan ala tervehtyy huonoimmin kannattavien tehtaiden lopettaessa, alkaa kelpaamaan normaalit palkatkin jäljelle jääneille.

    käpysonni käpysonni

    En kyllä usko että mikää saa selluköpien päätä kääntymään. Ennemmin viimeinenkin sellutehdas suljetaan, kun selluköpät suostuu pienempiin palkkoihin. Katoava ammattikunta.

    Nostokoukku

    Ja sitten Suomen talous pelastuu. Edessä on loistava tulevaisuus. Ajatella miten pienestä koko Suomen kurjuus on ollutkaan kiinni. Parista tuhannesta sellunkeittäjästä.

    Apli

    Suo siellä vetelä täällä, nyt kun hakkuut vähentyneet reilusti niin hiilinielut kasvaa, samoin tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet, taimikonhoitoa riittää kun aukkoja tehty paljon, luontoväki tyytyväinen, metsiä voidaan laittaa lisää suojeluun..

    Kurki Kurki

    Ja sitten Suomen talous pelastuu.

    Sellun hinnasta palkkakustannuksia ja tuotantoketjun yritysten tappioita (-10%) on nyt 80%.

    Et taida nähdä kokonaisuutta.

    narisija

    Sellun hinnasta palkkakustannuksia ja tuotantoketjun yritysten tappioita (-10%) on nyt 80%.

    Mitä Kurki yrittää kertoa?

    Sellunkeittäjät eivät suinkaan ole ainoita palkkakustannusten aiheuttajia sellutehtaassa. Eikä myöskään palkkansa taida juuri poiketa muista keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien ansiosta.

    Verotietojen perusteella sellutehtaan teknikon ansiot keittäjän ansioihin nähden olivat 1.5 kertaiset ja inssillä 2 kertaiset. Vuosikymmen sitten oli näin, luvut ovat toki vain suuntaa antavia.

    Nostokoukku

    Hieno asia, että vuosikymmeniä tappiollinen sellunkeitto Suomessa vihdoin loppuu. Työntekijöiden palkkoihin menee 80%, tappioihin 10% ja loppu 30% pääjohtajan palkkoihin ja bonuksiin. Eihän tällaista kestä sudennahkainen persauskaan.

    MJO

    Ei taida Nostokoukulla olla kummoisia hehtaarimääriä, vai kateus ohittaa kiiman? Kun tuollaisia toivoo.

    Toivottavasti on vain ironiaa.

    Nostokoukku

    En katehdi ketään, miksi katehtisin. Minulla on kaikkea mitä tässä iässä tarvitsen, jopa kohtuullinen terveyskin. Tässä iässä, pari vuotta vielä seitenkymppiin, kiimakin on alkanut jo laimentua. Huule vetämistä irvistykseen sängynlaidalla tärkeämpää on rauhallinen yöuni.

    Ei Mojiton toive aivan hukkaan mennyt.

    MJO

    No eipä taida olla sitten metsääkään, kun puunmyyntikin tyssää sellutehtaiden sammuttaessa valot.

Esillä 10 vastausta, 3,041 - 3,050 (kaikkiaan 3,055)