Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 5 vastausta, 3,051 - 3,055 (kaikkiaan 3,055)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Mitäpä noilla metsähehtaareilla leuhkimaan. Muutama metsäpalsta on. Kaksi vähän isompaa. Puunmyynti ei toki tyssää sellutehtaisiin. Polttopuumarkkinat vetävät aivan hyvin. Kolmenkympin hintapyynnöllä sekaklapista heittomotilta ei kalikkaakaan ole jäänyt käsiin. Nytkin 150 painottua klapimottia valmiina. Tosin siitä suurin osa on tullut kerättyä entisen työnantajan metsistä, avohakkuilta tukinlumppia ja ennakkoraivatuilta kohteilta. Siinä kun kaatuu melkoisen järeää koivua nykyjään…. Mistä saat saman hinnan kiintokuutiolle kuin klapikaupassa? Ja kun korvaan puulla sähköä omissa talouksissani. Sähkölaskut olleet tänä vuonna 12,04 -27,30 € /kk. Puhdasta aurinenergiaa omasta metsästä. Samoin pienimuotoinen rakennuspuukauppa. Mökkiläisiä on paljon kylillä ja heillä aina keväällä kova pesänrakennusvietti. Puolella hintaa kun myy rautakauppaan verrattuna, tulee tukkipuullekkin hintaa. Aina kannattaa saahuttaa vähän lankkua ja lautaa varastoon. Meillä on kyläsahurin kanssa yya-sopimus, jos järeämpää ei viitsi kaikkea polttopuuksi tehdä. Nytkin sieltä on varaus mennä asentamaan uudet sirkkelipenkit paikalleen kunhan tulevat.

    MJO

    Puunmyynti ei toki tyssää sellutehtaisiin. Polttopuumarkkinat vetävät aivan hyvin. Kolmenkympin hintapyynnöllä sekaklapista heittomotilta ei kalikkaakaan ole jäänyt käsiin. Nytkin 150 painottua klapimottia valmiina. Mistä saat saman hinnan kiintokuutiolle kuin klapikaupassa?

    Sinne klapikauppaan tulee muitakin tarjoajia, jos puukauppa tyssää. Toiseksi mitä järkeä on verrata klapien hintaa esim. pystykauppaan, kun klapienhinnassa on suuriosa työnhinnassa. Mikset vertaa suoraan hirsikehikkoon? Siinä on mottihinta paljon parempi.

    Nostokoukku

    Minulla on aikaa. Aika on jumalten lahja ihmisille, joka aikaa huvasti käyttää ei ole jumalten suosiossa. Ja viitseliäisyyttäkin on. En ole henkisesti vielä valmis sauvakävelyn. Kuntoa on pidettävä jotenkin yllä. Kun on ikänsä oppinut, että jotain valmista syntyy, kun liikkeelle lähtee, niin minusta ei ole kilkuttamaan sauvojen kanssa teitä eikä hinkkaamaan niitä polkupyörällä. Viihdyn metsässä paljon paremmin kuin ihmistenilmoilla. Metsäni ovat sekametsiä. Uskoisin, että neljän puulajin hirsikehikoille ei ole oikein kysyntää. Mutta senkin minä vielä teen, ja männystä. Pojanpojan kanssa pyynpillitys reissulla katsottiin jo paikka hänen tulevalle metsästysmajalleen. On sievä paikka puronvarressa. Ehkäpä jo ensi kesänä aloitetaan. Nyt kun ei tarvitse rakennuslupaakaan pienille majoille. 30 neliöisessä jo erämies yönsä viettää.

    Puu Hastelija

    Kyllä se mjo oli oikeassa arvauksissaan nostiksen metsistä. Ei edes hirsikehikkoon löydy aineksia yhdestä puulajista.

    Nostokoukku

    Metsäni ovat nuoria. Lähes taimikoina ostettuja. Mutta olisi siinä vähän yli kolme hehtaaria komeaa valikoiden saatavaa mäntyhirsiaihiota. Siitä ja siihen kuviolle taidan tehdä sen erämökin. Kuten joskus aikaisemmin sanoin toisessa yhteydessä, niin MG mies kysyi omien metsiensä hakkuun yhteydessä pari vuotta sitten , että laitetaanko samalla pinoon. Rajanaapureita kun ollaan. Eipä tarvitse metsä.fi palvelusta käydä metsiään katsomassa. Tältä palstalta löytyy tieto niistä.

Esillä 5 vastausta, 3,051 - 3,055 (kaikkiaan 3,055)