Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,071 - 3,080 (kaikkiaan 3,869)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Kovasti Eduskuntaa myöten hehkutettiin näiden murtajakauppojen myönteisiä vaikutuksia. Ei taida vielä olla kuitenkaan tilauksia niistä. Menee parhaassakin tapauksessa ensi vuoden puolelle ennenkuin alkaa vaikuttaa.

    Tänä vuonna työttömyyden kasvu edelleen jatkuu jo tiedossa olevien supistusten (mm Uudenkaupungin autotehdas). Julkinenkin sektorikin supistuu hieman, mikä on hyvä.

    Tänään Hallitus saa synninpäästön työllisyyden hoidosta. Varautukaa kuitenkin työttömyyden kasvuun ensi talven osalta.

     

    Nostokoukku

    Synninpäästömpä hyvinkin. Ek oli jo vuosia haaveillut pääsevänsä kurmuuttamaan työntekijöitä oikein kunnolla. Se hieroi käsiään, kun tämä hallitus asetettiin. Joko nyt vihdoinkin..Ja tämä hallitus pisti saamiensa ohjeiden mukaan töpinäksi. Saatiin 100 000 uutta työtä vailla olevaa. Mikäpä tällaisen Ek:n hallituksen parempi työnäyte työllisyyden hoidosta on, kuin viedä työ mahdollisimman monelta epäillyltä vasemmistolaiselta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä miten hallitus eduskunnassa puolustautuu kun en ole seurannut keskusteluja, paitsi Orpon maininnan ’jään murtamisesta talouskasvulta’ huomasin. Voisi vaikka mainita, että persujen kritisoima viime vuosien reipas maahanmuutto ja Ukrainan sotapakolaiset ovat iso osa työn tarjonnan kasvua. Periaatteessa työn tarjonnan kasvu on hyvä asia, mutta lieveilmiöitäkin on. Nyt monet tosiasiallisesti työkyvyttömät joutuvat kirjautumaan työnhakijoiksi saadakseen tukea. Tällaisia henkilöitä voisi siivota työttömyystilastoista pois.

    Lisäksi voisi yrittää poistaa yrittämisen esteenä olevan tiukan jaon palkkatyön ja yrittämisen välillä. Nyt jos erehdyt yrittämään edes sivutoimisesti, siitä rangaistaan vuosia työttömyystukien menetyksellä. Jos verotus näyttää edellisen vuoden kohdalla plussaa, kela joutuu lain mukaan laskemaan, että tänä vuonnakin tuloja on laskennallisesti sama määrä vaikka todellisuudessa ei olisi. Ilmeisesti yrittäjien työttyömyysturvajärjestelmä ei toimi, vaikka sitä kovasti mainostetaan että kympillä kuussa hyvät edut.

    Reaaliaikainen tulojen laskenta ja eri tulojen asettaminen samalle viivalle tukia harkittaessa olisi askel parempaan, ja silloin uskaltaisi ryhtyä pienyrittäjäksi.

    Apli
    R.Ranta R.Ranta

    Tavaraa kannatta kaupata narisija silloin, kun hinnalla on nostetta. Niin välttyy siltä pa:lta.

    Rukopiikki

    Parasta on myydä silloin kun ostajan on ”pakko” ostaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomen talous on täysin vapaassa pudotuksessa. Työttömyys kasvaa kohisten ja tilanne on jo pahempi kuin 1990-luvulla. Silloin kuitenkin sosiaaliturva toimi. Nyt Suomea ei pelasta enään mikään.

    Visakallo Visakallo

    Näkyy useista kunnista kantautuvan nyt sellaisia uutisia, että joutuvat moninkertaistamaan vesimaksunsa, jotta selviävät putkilinjojensa ja pumppaamojensa uusimisista. Kun samaan aikaan sähkönsiirtomaksut nousevat kohti taivasta, alkavat omat kaivot ja oma sähköntuotanto ollakin arvossaan!

    Apli

    Jätehuoltomaksut myös nousussa, samoin kiinteistöverot, eli asumisen kallistuminen jatkuu kovaa vauhtia, jossain vaiheessa sitten nousee vuokrat.

    Kurki Kurki

    Reima Ranta: Ja liihottelija Mariini on hänen idolinsa, jonka mielestä kaikille nelipäiväinen viikko ja kuuden tunnin työpäivät – voi tule ja puserra.

    Kun Antti Rinne aloitti pääministerinä ensimmäiset sanat olivat ”Rahaa on”.

    Julkisen sektorin palkankorotukset valkaannutti Suomen.

    Rahaa ei enää ole.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.<wbr />fi/jairipalonen/julkisen-<wbr />sektorin-tyontekijat-suomessa-<wbr />ovat-saaneet-merkittavia-<wbr />palkankorotuksia-hinnat-seka-<wbr />velka-kasvaa/

    Kommentti Lauri Kiiski: Suomen julkisen sektorin palkkasummaa on kasvatettu 22 miljardista eurosta nykyiseen n. 33 miljardiin euroon  v. 2008 lähtien täysin ilman talouden ja tuottavuuden kasvua velkarahoin. Tämä vieläpä ennätyksellisesti muihin EU- maihin verraten. Julkisen velan lisääntyminen johtuu suurin osin juurikin palkkamenojen kasvusta. 

    Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2010 jälkeen yhtään ja kaikki julkisen sektorin menolisäykset ovat otettua velkaa myös palkankorotukset.

    Tuo palkkojen nousu 11 miljardia 17 vuodelle jaettuna 11/17= 0,65 miljardia/v on lisännyt velkaa tähän malliin:

    – Vuoden 2008 alussa otettu velka palkkoihin on tähän vuoteen mennessä lisännyt velkaa 17*0,65= 11,1 miljardia.

    – Vuoden 2009 palkankorotukset tähän vuoteen mennessä ovat lisänneet velkaa 16*0,0,65= 10,4 miljardia.

    -Vuoden 2010 palkankorotukset ovat lisänneet velkaa 15*0,650 =9,75 miljardia

    Jne….

    Yhteensä 153*0,65= 99,45 miljardia.

    Ja jatkoa on tulossa.

    Nyt kesällä julkisella sektorilla tehtiin palkkasopimus 7,8% korotuksista vuoteen 2028 mennessä, joka tekee tuohon 33 miljardin palkkapottiin lisää 33*7,8/100= 2,6 miljardia.

    Joka kasvattaa sitten Suomen julkista velkaa 10 vuodessa vuoteen 2038 mennessä, jos talous ei kasvakaan tulevina vuosina.

    = 55*2,6= 143 miljardia.

    Pitäisiköhän tämä viimeinen palkkasopimus kuitenkin perua, kun sen vielä voi?

     

     

Esillä 10 vastausta, 3,071 - 3,080 (kaikkiaan 3,869)