Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,081 - 3,090 (kaikkiaan 3,873)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aika muhkea korotus tuo 7,8 % ottaen huomioon että inflaatio on lähes nolla. Elinkustannusindeksin tilannetta en tiedä tarkemmin, mutta ainakin vuokrien nousu taitaa olla pysähtynyt, samoin bensan hinnan.

    Apli

    Esim keskisuomen hyvinvointialue ui niin syvällä että kuluja joudutaan karsimaan rankalla kädellä joka vuosi jos rahoitusta ei saada äkkiä lisää.. Palvelut on tällä menolla ihan toisenlaiset 5v päästä kuin nyt.

    Visakallo Visakallo

    Eipä ole hyvä tilanne Etelä-Karjalan hyvinvointialueellakaan. Ilman lisärahoitusta joutuisivat irtisanomaan 65% työntekijöistään.

    Apli

    Hoitajapula on kääntynyt hoitajien rankaksi työttömyydeksi, lääkäripulastakaan ei ole enää juurikaan puhuttu.

    Visakallo Visakallo

    Sanotaan, että koolla ei ole väliä, kunhan se on suuri. Kuntien talouteen tämä sanonta ei suinkaan aina näytä pätevän. Suomessa oli Kuntaliiton mukaan kesäkuussa seitsemän velatonta kuntaa. Ne olivat Siikainen, Kauniainen, Naantali, Puumala, Isojoki, Enonkoski ja Hirvensalmi. Siikainen on näistä asukasluvultaan pienin, kertoo Helsingin Sanomat.

    Nostokoukku

    A.J. Kuluttajahintaindeksi nousi 2015-2025 peräti 22,9 %. Pelkästään vuosina 2022-23 ostovoimasta katosi 12%. Korotus tuntuu helposti muhkealta, mutta ostovoiman heikkenemistä se ei vieläkään korvannut. No, onko tarpeenkaan. Mutta se näkyy nyt ihmisten entistäkin varovaisempana kuluttamisena.

    käpysonni käpysonni

    Valtaosassa Suomen kunnista selkeästi suurin yksittäinen työnantaja on kunta tai kuntayhtymä. Tuo jo kertoo miten järjettömän suureksi on julkinen sektori Suomessa paisunut. Yksityiset yritykset joutuvat elättämään tämän ”käenpoikasen” nimeltä julkinen sektori.

     

     

     

    jupesa

    Kunnille on siirretty ennen valtion varoista katettuja menoja. Sitten kunnat paikkaa tukimenetyksiään mm. kiinteistöveroja korottamalla.
    Nykyhallitus pyrkii saamaan kulutusta lisää vaikka hallitusohjelmassa kannattaa säästäväisyyden lisäämistä. Ei onnistu kulutuksen lisääminen koska ihmiset osaa ajatella itsekin eikä nykytilanne edistä tuhlaamista.

    Omatoiminen sähkön ja veden hankkiminen lisääntyy varmasti. Kolhoosiin perustuvat vesi-ja jätevesijärjestelmät tulee kalliiksi. Samoin paikallisten monopolien ruokinta sähkön toimituksissa.

    Kurki Kurki

    Pelkästään vuosina 2022-23 ostovoimasta katosi 12%.

    Vaikka olisi kadonnut 50%, se ei kuitenkaan vähentänyt yhtään julkisen sektorin velkaantumista, vaan lisäsi.

    Hyvin on beljakovilaisella ay-liikkeellä Suomen talous hanskassa.

    On pysäyttänyt Suomen talouden kasvun 17 vuodeksi kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla (kukapa ei palkakorotuksia haluaisi) ja velkaannuttanut Suomen julkisen sektorin  ja velkaannuttaa vielä kiihtyvällä vauhdilla tästä eteenpäin suurilla 7,8 % palkankorotuksilla.

    Putin voi hyvällä syyllä sanoa, että ” tämä menee ihan suunnitelmien mukaan”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ostovoiman nosto palkankorotuksin voi haitata vientiä, jos tavara ei käy sen vuoksi kaupaksi. Julkisen sektorin ostovoiman nosto on erityisen haitallista kun se tapahtuu velalla ja johtaa irtisanomisiin. Nousiko ostovoima tavoitellusti?

    Palkankorotusten sijaan kannattaisi ehkä harkita Marinin ehdotusta työn jakamisesta siirtymällä lyhennettyyn työviikkoon – niillä työpaikoilla ja niiden osalta jotka sitä haluavat. Parantaisi jaksamista työssä olevilla ja lisäisi työpaikkoja. Matalapalkka-aloilla tämä ei ole useinkaan mahdollista, jos työntekijä tarvitsee koko palkan – ei ole siis esimerkiksi osa-aikatyöstä lisätuloja haluava opiskelija.

    Tuo pitää Nostokoukku paikkansa, että inflaatio oli kova muutamana vuonna mutta silloin pitää verrata palkankorotuksia samana aikana eikä yhtenä vuonna.

    Tämä julkisen talouden yhtälö ei taida nyt ratketa. Varakkaampi väki joutuu ostamaan peruspalvelut yhä enemmän itse. Julkisesti rahoitettavaksi jäävät ehkä ne palvelut, joissa julkisella sektorilla on monopoli.

Esillä 10 vastausta, 3,081 - 3,090 (kaikkiaan 3,873)