Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,091 - 3,100 (kaikkiaan 3,873)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MJO

    Valtaosassa Suomen kunnista selkeästi suurin yksittäinen työnantaja on kunta tai kuntayhtymä. Tuo jo kertoo miten järjettömän suureksi on julkinen sektori Suomessa paisunut. Yksityiset yritykset joutuvat elättämään tämän ”käenpoikasen” nimeltä julkinen sektori.

    Jos suomen laki vaatii kaikille yhteiskunnan takaaman sairaanhoidon, vanhustenhoidon, oppivelvollisuuden asuinpaikasta huolimatta. Lakimuutos jossa jokainen kunta tarjoaa vain palvelun, johon sillä on varaa.

    Silloin alkaa syrjäseudut tyhjentyä, mutta onko se huono asia? Turha valittaa julkisensektorin hinnasta, jos siltä vaaditaan kaikille kaikkea.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Jos suomen laki vaatii kaikille yhteiskunnan takaaman sairaanhoidon, vanhustenhoidon, oppivelvollisuuden asuinpaikasta huolimatta. Lakimuutos jossa jokainen kunta tarjoaa vain palvelun, johon sillä on varaa.

    Ongelma ei ole lainsäädäntö vaan tehoton, vetelä työkulttuuri. Vieläkin ollaan 1960-70 -luvun työmoodissa, jossa julkisella sektorilla rangaistaan ahkeruudesta. Pitäähän jäädä voimia illan yksityiselle vastaanotolle.

    MJO

    Höpö höpö.. Tervetuloa tälle vuosituhannelle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kun Lifeline Ventures -rahasto aloitti vuonna 2009, Suomen startup-ekosysteemi oli vasta alkuvaiheessa ja startupit keräsivät rahoitusta hieman yli sata miljoonaa euroa vuodessa. Tänä vuonna kokonaispotti voi ylittää ensimmäistä kertaa kaksi miljardia euroa. ”Mutta jos ruotsalaiset startupit keräävät vuodessa viisi miljardia, me olemme vasta puolivälissä”, Ahopelto huomauttaa.

    Lifelinen tiimi on analysoinut tarkkaan Suomen markkinaa ja sen dataa. He uskovat alan ekosysteemin kehittyvän noin 5–6 vuoden sykleissä, jossa jokainen uusi yritysten sukupolvi vie kasvun uudelle tasolle. Suomi on siis heidän mukaansa Ruotsia vain yhden syklin jäljessä. Keskimäärin sata miljoonaa euroa sijoitettua pääomaa Suomessa on tuottanut maahan yhden yksisarvisen.

    ”Ennustamme, että seuraavien kuuden vuoden aikana Suomeen syntyy 10–15 uutta yksisarvista. Suurin osa niistä on jo perustettu ja ne nousevat jo hyvää vauhtia”, Koponen sanoo. Se tarkoittaa, että Suomeen syntyisi jopa kaksi tai kolme miljardin arvoista uutta teknologiayhtiötä vuosittain. Jos siis joku epäilee, löytyykö Suomesta riittävästi laadukkaita sijoituskohteita näin suurelle pääomamäärälle, Lifelinen tiimi vakuuttaa, että löytyy.

    http://www.hs.fi/visio/art-2000011528423.html

    Yksisarvinen yritys on startup-yritys, jonka arvo on yksityisten sijoittajien arvioiden mukaan yli miljardi dollaria. Se on kasvanut nopeasti ja sen tähtäimenä on globaali markkina.

    Metsuri motokuski

    Tuollaista se Kalle suoltaa kun Ano Turtiainen on menttorina.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Tuollaista se Kalle suoltaa kun Ano Turtiainen on menttorina.

    Ei vaan Kalle on Anolle!

    Rukopiikki

    Vähäksi jää tart uppeista suomeen hyöty kun jos ne on vähänkään parempia niin ne myydään heti ulkomaille.

    MJO

    Ei vaan Kalle on Anolle!

    Hyvin on oppi mennyt perille. Kaikki mahdolliset luottamustoimet meni, mutta tuomioita tuli.

    R.Ranta R.Ranta

    Sosiaaliturvan ja julkisen sektorin koko ja byrokratian tarpeet ovat rajattomat. Ylettömällä byrokratalla voidaan tuhota kaikki toiminta.  Mahdollista on pitkässä juoksussa vain se, mihin meillä on varaa eli se minkä yksityinen sektori kykenee rahoittamaan. Jo ajat sitten meillä olisi pitänyt olla huomattavasti tiukemmat rajat velanotolle.

    Mutta kun ääliöille voi syöttää käsitystä ja saada ne ressukat äänestämään kertomalla esim. että asia voidaan ratkaista ostovoimaa lisäämäällä eli jakamalla kaikille taskut täyteen rahaa, jota vähän päästä pitäisi olla repullinen mukana, että saa ABC:ltä ostettua kupin kahvia.

    Kaikkea mitä saa ilmaiseksi käytetään aina väärin. Oli ne sitten yhteiskunnan palveluja tai mitä muuta tahansa. Jos laitat jakoon mainosmielessä vaikka ilmaisia muoviämäreitä, niin piiiiiitkät rivit on jonottamassa, vaikka kotona olisi jo viisi tarpeetonta jne.

    Tolopainen Tolopainen

    Kun sairaaloissa on hoitajina myös perushoitajia. He eivät saa tuoda siellä potilaalle edes aspiriini tablettia, siihen vaaditaan sairaanhoitajan koulutus. Kun lähihoitajan hoitavat kotihoidossa vanhuksia, he saavat jakaa myös lääkkeet. Sairaalassa hoitajat eivät saa päättää yhtään mistään, kaikki asiat päättää lääkärit.

Esillä 10 vastausta, 3,091 - 3,100 (kaikkiaan 3,873)