Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,121 - 3,130 (kaikkiaan 3,185)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Jovain Jovain

    Yksi luukku ei auta vallitsevaa tilannetta miksikään, saattaa helpottaa asiointia, mutta perusongelmat säilyvät. Syödään enemmän kuin tienataan. Ei houkuttele töihin, jos työtä tekemällä kansalaispalkkaa alennetaan. Voi olla turhaa tällaisia automaatteja kehitellä. Se, että ei ole työtä, on pitkän ajan kehitys. Kansalaisturva on luotu niin hyväksi, että menee jo työn tekemisen edelle. Työn tekemiseen tarvittavista pääomista on puutetta ja ei auta, jos niitä on vuosikymmenet syöty ja tuhlattu. Alijäämäinen talous ei houkuttele.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei perusturva ole haitaksi yrityksille. Päin vastoin, se mahdollistaa matalapalkkaisten alojen työvoiman saannin eli on tuki työnantajille. Samaan tapaan kuin oli asumistuki joka mahdollisti pienellä palkalla asumisen pk-seudulla.

    Visakallo Visakallo

    Hoitoala halusi suuremmat palkankorotukset kuin vientialat, ja sai ne myös, eli yli 13%. Samalla  sai myös sen, että hyvinvointialueiden työvoiman määrä suhteutetaankin käytettävissä oleviin tuloihin. Yksityisellä puolellahan näin on aina ollut, eli sitä saa mitä tilaa.

    Jovain Jovain

    Eipäs vaan hyvätkään etuudet auta päästämään taloutta nousuun. Pitäisi päästä eroon näivettävästä politiikasta. Sillekään ei voi mitään kun ihmiset on opetettu luukulle. Maaseutu ei suinkaan ole rasite yhteiskunnalle. Ei siitäkään huolimatta, vaikka vuosikymmenet on toteutettu massiivisia tulonsiirtoja taajamien ja elinkeinotoiminnan hyväksi. Maaseutu on voimavara ja tulevaisuutta ja veikkaan, muuttoliike tulee voimistumaan maaseudulle takaisin. Elinympäristönä ja työn hoidon kannalta. Ihmiset puuttuvat, mutta onhan maaseudun elinkeinotoiminnasta hyviä esimerkkejä.

    Metsuri motokuski

    Mikä olisi sinun ratkaisu jovain ? Samalla pitäisi pohtia mihin suomella on varaa. Nyt eletään 12 miljardia vuodessa miinuksella ja jos jotain uutta kehitetään se pitäisi olla kustannus neutraali.

    Nostokoukku

    Pohdinnan tuloksena päädyin siihen, että Suomella ei ole varaa nykyisen mittakaavan asekauppoihin. Tuo miinusmerkkinen luku on aika tarkkaan se, mitä tullaan lähivuosina niihin käyttämään.

    pihkatappi pihkatappi

    Itse olen pohtinut ettei kaikkea voi mitata rahalla.

    Jovain Jovain

    Pitäisi kellojen soida, sopii esimerkiksi vaikka metsien kiinteistövero. Ollaan valmiit laajentamaan metsien pääomien hyväksikäyttöä. Se polku valitettavasti alkaa olla loppuun käyty ja kehitellään uutta lisäperintää. Tai maaseudun infasruktuuri. Oliko maaseudun liikenteen infasruktuuri ja sen ylläpito tarkoitettu vain maa- ja metsätalouden ja vähäisen maaseutuelämän käyttöön. Ylläpidettävässä liikenneinfrassa on kapasiteettia laajempaankin käyttöön ja on valmis ja maksettu reitti maaseudun asuttuna pitämiselle. Tai ihmisten hoiva ja perustarpeet maaseudulla, on ylläpidettävää infraa joka tapauksessa. Paljon on ristiriidassa maaseudun ja elinkeinoelämän välillä ja tuskin selitykseksi riittää, että eläminen kaupungeissa tulee halvemmaksi. Onhan se nähty, näin ei ole ja erilaisten himmelien selittely toimeentulosta jatkuu. Kalliiksi tulee maaseudun alasajo ja maaseudun pääomien tulonsiirrot kaupungissa elämisen hyväksi. Pääomat eivät ole riittäneet ja lainarahaa on tarvittu, mutta toivottavasti tasapaino ja vuorovaikutus löytyy.

    Apli

    Kelan lääkekorvaukset kasvaa tällä hetkellä pystysuoraan ylöspäin väestön vanhetessa ja eläessä yhä pidempään tämä on iso taloudellinen ongelma.

    Nostokoukku

    Maaseudun liikenneinfran kanssa on vähän sama kuin muidenkin etäyhteyksien. Aikoinaan korostettiin etätyön mahdollistavan maaseudullakin asumisen. Kävikin niin, että maaseudun ihmisten tarpeet hoidetaan etänä kaupungeista. Liikenneväyliä pitkin maaseudun tuottamat raaka-aineet viedään yhä kauemmaksi kaupunkeihin jalostettavaksi. Kyllä maaseudun liikenneinfra ruokki kaupunkeja eikä toisinpäin. Pitäkää kaupunkilaiset siis huoli infrastanne.

Esillä 10 vastausta, 3,121 - 3,130 (kaikkiaan 3,185)