Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,131 - 3,140 (kaikkiaan 3,181)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Husq165R

    Olisiko sulla Jovain jotain linkkiä tutkimustietoon, jossa kerrottaisiin:

    a) maaseutua näivettävät tulonsiirrot kaupunkien hyväksi

    b) muuttoliike tulee voimistumaan maaseudulle takaisin

    Vai onko sittenkin kyse omasta toiveesta, pelosta, näystä, unesta, houreesta tjms!

    (Edit: oli siinä maalle muutto liikkeessä Jovainilta, että ”veikkaan”. Ainoastaan tulon siirrot jäi myöhemmin todistettavaksi!)

    Jovain Jovain

    Ei ole, kyllä tämä lähtee ihan maaseutuelämän lähtökohdista. Infrat toimivat molempiin suuntiin ja se on hyvä asia, mutta kysymys kuului maaseudun asuttuna pitämisestä ja siitä, että maaseudun pääomien isännöintiä kaupunkilaisten tulee välttää.

    Metsuri motokuski

    Jos ymmärsin oikein niin jovainilla ei ole mitään ratkaisuvaihtoehtoa millä sosiaalihuolto tulisi rahoittaa. Maaseudun tieinfra on lähinnä kustannustekijä joka otetaan veronmaksajien pussista niin kuin kaikki tuet.  Onko todellakin niin että maaseudun pääomia ei saisi omistaa kaupungissa asuva henkilö.

    Jovain Jovain

    ”Suomessa on liian helppo elää sosialiturvan varassa”. Minusta se on hyvä toteamus ja tulee hallitsevalta sdp puolueelta. Oliko antaa tutkimustuloksia, mutta tilastot kyllä kertovat. Kun tehdään poliittista ohjausta, kysymys on myös tulonsiirroista. Että on sitä lukutaitoa oltava myös politiikoilla.

    Metsuri motokuski

    Jos on näin että sosiaaliturvalla liian helppo elää niin kuinka jovain ratkaiset ongelman ? Poistaisitko työttömyystuet vai mitä ?

    Jovain Jovain

    Saavutettuja etuja on vaikea poistaa, mutta valtavasta tulonsiirrosta on kysymys esim, kun halpatyövoimalla teetetään merkittävä osa suomalaisesta työstä. Omana työnä säästyisi paljon rahaa luukulla ja olisi tulonsiirto toiseen suuntaan, suomalaisen työn puolesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ajatuksia kasvun mahdollisuuksista, esikuvana Piilaakso ja hautomona Espoon Otaniemi. Mickos hahmottelee kirjassaan Suomen kasvulle kaavaa. Yhtälön tekijät eivät ole yllättäviä; panostetaan nuoriin, luodaan pääomalle otolliset olosuhteet ja keskitetään resurssit uusiin teknologioihin sekä kasvuyrityksiin.

    Mickos arvelee, että suomalaisten huono itsetunto on johtanut siihen, että täällä kielletään oma amatöörimäisyys ja uskotellaan, että ollaan jotenkin valmiita.

    – Me emme uskalla kohdata sitä tosiasiaa, että me olemme amatöörejä. Joten me puhumme, että me ollaan professoreita ja kaikkea. Me yritämme ylläpitää jotain kulissia ja se aiheuttaa vaan enemmän traumaa, kun me emme osaa kohdata sitä, että hemmetti, ei me osata mitään.

    – Ei, ei osata ja nyt meidän pitää oppia, ja nyt meidän pitää tehdä.

    – Ennen kaikkea pitäisi kääriä hihat.

    https://yle.fi/a/74-20188975

    Metsuri motokuski

    Suomessahan on yleissitova työehtosopimus joten suomessa tehty työ ei pitäisi olla halpatyötä. Vaikka sen tekee maahanmuttaja. Mistä halpatyöstä jovain tarkoitat ?

    Jovain Jovain

    Suosi Suomalaista, on hyvin olennainen viesti vaikeina aikoina. Koskee myös työpalveluja. Merkittävä osa suomalaisesta työstä teetetään vierastyövoimalla.

    Metsuri motokuski

    Haluatko jovain ay liikkeelle kanneoikeuden työehtoihin liittyvässä asiassa? Eikö sillä saataisi tuo ”halpatyövoima” kuriin ?

Esillä 10 vastausta, 3,131 - 3,140 (kaikkiaan 3,181)